Lisää kestävää kehitystä, kasviksia ja kalaa – koulut saavat uudet ruokasuositukset

Uudet kouluruokasuositukset kannustavat vaalean lihan sekä kasvis- ja kalaruokien lisäämiseen. Kouluja kehotetaan tarjoamaan kaksi pääruokavaihtoehtoa, joista toinen on kasvisruoka.

Jollei kasvisvaihtoehtoa voida tarjota päivittäin, voisi koulu järjestää kasvisruokapäivän viikottain.

Uudet suositukset ovat laatineet Valtion ravitsemusneuvottelukunta, Opetushallitus sekä Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Edellinen suositus on vuodelta 2008.

Opetusneuvos ja suositustyöryhmän puheenjohtaja Marjaana Manninen sanoo kasvisruoan tukevan kestävää kehitystä ja lisäävän lasten ymmärrystä ruokavalintojen merkityksestä.

– Lapsille tulee kertoa, mitä ruokaa tarjotaan, mistä se koostuu ja mitä se merkitsee hänen omissa valinnoissaan, Manninen sanoo.

Työryhmän pääsihteerin Arja Lyytikäisen mukaan osassa yläkouluista jopa 40 prosenttia oppilaista jättää kouluruuan syömättä.

– Iso osa tytöistä ei myöskään juo maitoa ja joissain kouluissa salaattia syödään hyvin vähän. Jos ateriaa ei syödä suunnitellun mukaisesti, se ei ole ravitseva tai riittävä.

Salaatin suosiota halutaan lisätä jo pienten oppilaiden keskuudessa. Salaatti kehotetaan tarjoamaan erillisinä ja tunnistettavina raaka-aineina.

– Yksi tykkää toisesta ja toinen toisesta. Tällä tavalla lautaselle kerääntyy monipuolinen valikoima. Sekasalaattia voi tarjota, kun kasviksia on opittu syömään, Lyytikäinen ehdottaa.

Suosituksen mukaan koululounas kattaa noin kolmasosan lapsen päivän energiatarpeesta. Loput ovat kodin vastuulla.

– Se on yhteistyökysymys. Koti on tärkeä tuki, ja kouluruuasta tulisi puhua kotona myönteisesti, Lyytikäinen sanoo.

Makeiset ja limsat halutaan kokonaan pois kouluista, kuten kioskeista ja automaateista. Herkut tulisi korvata terveellisillä vaihtoehdoilla.

Suosituksessa kehotetaan myös vähentämään punaisen lihan, makkaran, lihaleikkeleiden ja suolan tarjontaa.

Ruokailusta halutaan ”opettavainen ja yhteinen hetki”, joka tapahtuu ”viihtyisässä ympäristössä”. Mannisen mukaan lounas tulisi ajoittaa kello 11–12 ja ruokailuaikaa olla tarpeeksi.

– Ruokailuaika on kouluissa varsin vaihteleva ja aikainen. Jopa ennen kymmentä tarjotaan lounas, eikä se vielä silloin maistu kaikille. Myös ruokailuaikaa on ollut liian vähän. 10–15 minuuttia jonottamiselle, aterian annostelemiselle ja syömiselle ei riitä.

Jos jokin koulu ei suosituksia noudata, Opetushallitus tai THL ei voi asiaan puuttua. Mannisen mukaan aluehallintovirastot voivat, jos niille tehdään kantelu.

– Kantelu voidaan tehdä, jos on epäilys siitä, että oppilaan oikeus säädösten mukaiseen kouluruokailuun ei toteudu. AVI tekee selvityksen perusteella mahdollisen esityksen toiminnan korjaamisesta, Manninen kertoo.