Leppä: Ruuantuotannon kannattavuuden kohentaminen on maatalouden tärkein ilmastotoimi
Maataloussektori pystyy parhaiten vastaamaan ilmastonmuutokseen ruuantuotannon kannattavuutta kohentamalla, näkee maa- ja metsätalousministeri Jari Leppä (kesk.).
– Sitä myötä viljelijöille tarjoutuu mahdollisuus tehdä niitä toimia, joilla pystymme hiilineutraalisuutta edistämään ja sen saavuttamaan, Leppä muistutti budjettiriihen ilmastotoimista yhdessä liikenne- ja viestintäministeri Timo Harakan (sd.) ja ympäristö- ja ilmastoministeri Krista Mikkosen (vihr.) kanssa pitämässään tiedotustilaisuudessa.
Lepän mukaan maatalouden kannattavuus on siten täysin kytköksissä siihen, miten hiilineutraalisuus pystytään saavuttamaan ruuantuotannossa ja ilmastonmuutosta voidaan hillitä.
Ruuantuotannon pitkäaikaista heikkoa kannattavuutta, huonoa satovuotta ja voimakkaasti kohoavia kustannuksia vasten kannattavuuden kohentaminen on ministerin mukaan tärkein ilmastotoimi.
Lepän mukaan siksi on erityisen tärkeää, että maatalouden ja ruuantuotannon ilmastotoimiin panostetaan tutkimuksen, kannusteiden ja pilotointien kautta, kuten riihessä myös tehtiin.
– Maaperä- ja kotieläintutkimusta tarvitaan, jotta maatalouden päästöjä voidaan alentaa, ministeri korosti.
Leppä muistutti, että hallitusohjelmaan kirjattiin, että viljelijöille ei aiheuteta lisäkustannuksia ilman kompensaatiota.
– Ja tästä pidimme kiinni.
Liikenneministeri Harakka arveli, että odotettua nopeampi eteneminen liikenteen päästöjen puolella ei ole vielä valjennut kaikille.
– Tässä keskeisessä roolissa on tietenkin se liikenteen sähköistymisen odotettua nopeampi ja tehokkaampi vaiheistus. Meillä on uusista ajoneuvoista jo 30 prosenttia ladattavia. Ja jos tämä kehitys vielä tästä vielä kiihtyy, pääsemme tilanteeseen, jossa Suomen teillä kulkee 600 000 sähköautoa tai ladattavaa hybridiä vuonna 2030.
Myös biopolttoaineen sekoitevelvoitteen lisäämisessä Suomi on Harakan mukaan Euroopan ja maailman ykkösenä.
– Ja tätä on tarkoitus lisätä vielä entisestään jo ennen kuin teimme sen ratkaisun, että pyrimme laajentamaan biokaasun tuotantoa, oikeastaan noin neljä-viisinkertaistamaan nykyisestä. Ja tämä ratkaisu on raskaan liikenteen siirtymää, jossa sähköistäminen ei ole näköpiirissä oleva vaihtoehto.
Ympäristöministeri Mikkosen mukaan kansallisen päästökaupan valmistelua kuitenkin jatketaan sen varmistamiseksi, että liikenteen päästöjen väheneminen pysyy sovitulla uralla.
– Voi olla, että sitä ei nyt tarvita, mutta se voi olla tarpeen myöhempinä vuosina, ympäristöministeri pohdiskeli.