Lapsille lähetetyt paidattomat selfiet eivät olleet seksuaalisesti olennaisia – hovioikeus kumosi seksuaalirikoksista tuomitun opettajan viraltapanon

Helsingin hovioikeus hylkäsi torstaina osan syytteistä sekä lievensi rangaistusta jutussa, jossa opettaja oli tuomittu lapsiin kohdistuneista seksuaalirikoksista. Myös määräys miehen viraltapanosta kumottiin.

Kolmikymppinen nurmijärveläiskoulun opettaja oli käräjäoikeudessa tuomittu kahdesta lapsen seksuaalisesta hyväksikäytöstä, koska hän oli lähettänyt Snapchat-sovelluksessa kahdelle yläkoulun oppilaalle kuvia paljaasta ylävartalostaan.

Opettaja sanoi, että tarkoituksena oli esitellä kuntosalilla saatuja tuloksia ja kiisti, että kuvilla olisi ollut seksuaalista tarkoitusta. Käräjäoikeus kuitenkin katsoi, että olosuhteet huomioiden kuvia oli pidettävä seksuaalisesti olennaisina.

Hovioikeus arvioi asiaa toisin. Sen mukaan kuvat eivät itsessään olleet erityisen seksuaalisia: ne oli otettu wc-tilassa peilin kautta ja opettajan ilme ja asento olivat kuvissa neutraalit. Koska Snapchatissa lähetetyt viestit katoavat ellei niitä erikseen tallenna, oikeudessa todisteena oli vain oppilaiden tallentamia viestejä.

Hovioikeuden mukaan asiassa ei saatu näyttöä välittömästi ennen tai jälkeen kuvia lähetetyistä viesteistä, jotka olisivat osoittaneet kuvien seksuaalista olennaisuutta. Myöskään oppilaat eivät kertoneet, että juuri kuvien lähettämisen yhteydessä olisi lähetetty seksuaalissävytteisiä viestejä.

Hovioikeus katsoi, ettei kuvia voitu tässä tapauksessa pitää seksuaalisesti olennaisina ja sellaisina, että ne olisivat olleet omiaan vahingoittamaan lapsen kehitystä. Näin ollen se hylkäsi syytteet.

Käräjillä mies oli tuomittu myös kolmannesta lapsen seksuaalisesta hyväksikäytöstä sekä lapsen houkuttelemisesta seksuaalisiin tarkoituksiin, koska hän oli lähettänyt yhdelle oppilaalle kuvan sukuelimestään sekä oli toisessa viestissä ehdottanut tapaamista asunnollaan. Mies myönsi tekojen olleen seksuaalisia, mutta kiisti, että olisi tiennyt oppilaan olleen alle 16-vuotias.

Hovioikeus huomioi, että todisteena olleissa Snapchat-viesteissä uhri oli harmitellut sitä, ettei mies opeta häntä ja oli kertonut, että tämä saattaa opettaa hänen ystäviään. Tämä oikeuden mukaan viittasi siihen, että uhri oli yläkouluikäinen.

Mies oli myös kysynyt uhrilta, että asuuko tämä vanhempiensa luona ja ihmettelisivätkö nämä, mihin tämä on lähdössä. Oikeuden mukaan keskustelu vanhempien luona asumisesta ja heidän kontrollistaan viittasi niin ikään siihen, että uhri oli alaikäinen.

Hovioikeus katsoi, että miehen oli täytynyt pitää vähintään varsin todennäköisenä, että uhri oli alle suojaikärajan. Tästä huolimatta mies oli oikeuden mukaan suhtautunut välinpitämättömästi uhrin todellisen iän selvittämiseen. Näin ollen myös hovioikeus luki syytteet miehen syyksi.

Mies oli käräjillä tuomittu myös virkavelvollisuuden rikkomisesta sekä määrätty viralta pantavaksi. Mies vaati syytteen hylkäämistä, koska syytteessä olleet teot olivat riidattomasti tapahtuneet virka-ajan ja -paikan ulkopuolella.

Hovioikeus katsoi viitaten korkeimman oikeuden ratkaisukäytäntöön, että velvollisuus käyttäytyä aseman edellyttämällä tavalla yksityiselämässä koskee vain joitain korkeimpia valtion hallintovirkoja.

Hovioikeuden mukaan kunnallisista viranhaltijoista annetun lain mukainen yleinen käyttäytymisvelvollisuus oli taasen liian yleisluontoinen normi siihen, että miehen olisi voitu katsoa viestittelyllään toimineen tavalla, joka täyttäisi virkavelvollisuuden rikkomisen tunnusmerkistön.

Näin ollen hovioikeus hylkäsi miehen syytteen virkavelvollisuuden rikkomisesta ja sitä myötä myös siihen liittyneen vaatimuksen viraltapanosta.

Käräjäoikeudessa mies oli tuomittu 11 kuukauden ehdolliseen vankeusrangaistukseen. Hovi alensi rangaistuksen kuuteen kuukauteen ehdollista.