Lapin puheenjohtajanpaneelissa etsittiin syytä keskustan kehnoon kannatukseen: "Luottamus pitää ansaita"
Keskustan ykköspaikkoja havittelevat saavat nyt kiertää maata ja piirejä oikein olan takaa.
Lauantaina puheenjohtaja- ja varapuheenjohtajaehdokkaat kiiruhtivat puoluesihteeri Riikka Pirkkalaisen kanssa Pohjois-Pohjanmaan piirikokouksesta Oulusta Lapin piirikokoukseen Rovaniemelle.
Lapin keskustapiirin varapuheenjohtaja Ari Veikko Puskan letkeästi vetämä paneeli eteni mukavissa tunnelmissa ja osoitti ehdokkaiden olevan näkemyksissään varsin samoilla linjoilla.
Ensimmäiseksi kandidaattien piti keksiä syy siihen, miksi keskustan kannatus on niin alhaalla.
– Siksi, että ymmärrys keskustan merkityksestä koko Suomelle on meille aktiivisille itsestään selvää, mutta mielikuva meidän ulkopuolellamme on hämärtänyt, Annika Saarikko sanoi.
Katri Kulmunin mielestä keskusta ei ole voinut tarjota sellaista visiota, että suomalaiset voisivat luottaa siihen, että keskusta arvostaa hänen elämäntapaansa ja kotiseutuaan.
– Hallituspolitiikka ei riitä. Täytyy olla selkeä linja eikä lähteä perääntymään keskustan kynnyskysymyksistä.
Petri Honkonen piti tilannetta pitemmän aikavälin kehityksen tuloksena.
– Luottamus pitää ansaita. Ennen pystyttiin tekemään hallituspolitiikkaa ja samalla pitämään puolue ja aate kirkkaana. Kaikki mahdollisuudet tehdä niin, ovat edelleen olemassa, Honkonen sanoi.
– Keskustan kannatus on kymmenen prossaa siksi, että toinen kymmenen prossaa protestoi. Meidän pitää olla se, joka kertoo ratkaisuja ja haastaa persut, Ilkka Tiainen linjasi.

Polttoaineverosta (ei saa korottaa), EU:n liittovaltiokehityksestä (ei pidä edistää), Jäämeren radasta (tarvitaan) ja turpeesta (tarvitaan) puheenjohtajehdokkaat olivat yksimielisiä. Miehet kannattivat ydinvoiman lisärakentamista, kun taas naisten peukku osoitti alaspäin.
Panelisteilta kysyttiin myös, miten he perustelisivat loikkausta keskustasta perususomalaisiin harkitsevalle kuvitellun tilanteen, jossa hallitus on luvannut ottaa 20 000 uutta maahanmuuttajaa.
Honkonen huomautti, ettei keskusta pärjää leikkimällä perussuomalaisia, vaan olemalla uskollinen omille näkemyksilleen. Hän muistutti, että Suomessa tarvitaan työperäistä maahanmuuttoa liian vähäisen syntyvyyden vuoksi. Muuten hyvinvointivaltio on uhattuna.
–Keskustan linja ei ole se, että vaelletaan Euroopan läpi, mutta ei keskusta myöskään voi katsoa vierestä, kun pienet lapset hukkuvat Välimereen.
Kulmunin mukaan keskusta ei ole hallituksessa, joka päättää ottaa 20 000 maahanmuuttajaa Suomeen.
– Keskusta tekee järkevää maahanmuuttopolitiikkaa. Kun Ruotsi ja Tanska ovat kiristäneet linjaa, meidänkin pitää. Järjestelmää ei saa käyttää väärin.
Saarikko muistutti maailman olevan niin isossa myllerryksessä esimerkiksi koronaepidemian ja ilmastonmuutoksen vuoksi, ettei voi luvata varmasti vuoden 2015 kaltaisen kriisin jäävän ainutlaatuiseksi. Hän totesi myös, että keskustan linja on ollut maahanmuuttosääntöjä kiristävä, kuten muissakin Pohjoismaissa.
– Kysyisin siltä ihmiseltä, että onko tämä oikeasti sinulle tärkein asia. Onko maahamuuttopolitiikka isoin ongelma, sitä haluaisin haastaa.

Puoluesihteeriehdokkaan ja varapuiheenjohtajakandidaattien paneelissa oltiin yhtä mieltä siitä, että keskusta näyttää kyntensä ensi kevään kuntavaaleissa.
Hilkka Kemppi totesi. että keskusta tunnetaan vahvoista, alueellisesti osaavista ja taitavista kuntapoliitikoista.
– Koko puolueen dna lähtee paikallisuudesta. Meidän tulee kerätä se osaaminen ja jakaa sitä eri puolille Suomea, hän sanoi.
Kemppi painotti, että keskustan arvot kantavat myös kaupunkiseuduilla. Yksi tapa saada jalansijaa olisi vahvistaa asema opiskelijapolitiikassa. Hän kehottikin tarjoamaan apua esimerkiksi korkeakouluissa keskustan sanomaa levittäville.
– Yksin ei tässä harrastuksessa pärjää.
Riikka Pakarinen on ollut kuntapäättäjänä niin Varkaudessa kuin pääkaupunkiseudullakin.
– On tärkeää, että pidämme asemat siellä, missä olemme vahvoja, mutta on panostettava ehdokashankintaan myös siellä, missä emme vielä ole vahvoja, hän sanoi.
Pakarinen totesi, että kaupungeissa on löydettävä uusia toimintatapoja.
– Itse olen mennyt mukaan esimerkiksi kouluyhdistykseen ja urheiluseuraan. Sitä kautta saa vietyä yhteiskunnallisia asioita eteenpäin ja mukaan monia ihmisiä, jotka eivät ole lähtökohtaisesti keskustalaisia.
Pasi Kivisaari korosti, että kuntavaalit ovat keskustalle iso mahdollisuus hankalassa tilanteessa.
– Kuntavaalit ovat tilaisuus kääntää kelkka ja lähteä uuteen nousuun. Se ei tule hehkutuksilla ja jykevillä puheilla, vaan vaatii kovan työn. Pitää lähestyä ihmisiä, joita ei ole ennen lähestytty.
Kivisaari totesi keskustan muistavan juurensa, arvostavan maaseutua ja koko Suomen politiikkaa.
– Siihen kuuluu myös, että puhutaan kaupunkien ja lähiöiden ihmisten hyvästä elämästä.
Riikka Pirkkalainen puolestaan uskoi, että kuntavaalen kautta keskusta saa taas uusia toimijoita ja jäseniä. Hän korosti, että järjestötoiminnan näkökulmasta kuntavaalit ovat keskustalle kaikkein tärkeimmät vaalit.
Hän uskoi, että keskusta nostaa kaikkien yllätykseksi kannatustaan.
– Puolue nousee paikallisten teemojen kautta. Juuri niistä kunnissa puhutaan.