Lampinsaaren kaivoskylän koulu sai uuden elämän Gunnarin kartanona – nimi juontaa juurensa paikan erityislaatuisesta historiasta
Kun kuuntelee Raahen Lampinsaaressa asuvien Maija Isokäännän ja Leea Leppilammen ajatusten vaihtoa tulevista suunnitelmista, ei tarvitse ihmetellä, miten paljon on jo saatu aikaiseksi. Reilu vuosi sitten lakkautetusta kyläkoulusta on muokattu niin majoitusta kuin juhlatiloja tarjoava Gunnarin kartano, jolle tuntuu olevan kysyntää.
Hanketta varten perustetun yhdistyksen puheenjohtajan, kylän alkuasukkaaksi itsensä esittelevän Isokäännän mukaan ajatus paikasta lähti kyläläisten keskuudesta, kun koululle mietittiin uutta käyttöä.
– Tiedän tämän paikan ihmisten toiveet ja tarpeet. Kylätalo saatiin toteutettua vanhaan pesulaan, mutta koulu vaati jo vähän enemmän rohkeutta. Uudet asukkaat ovat tuoneet sitä kaivattua uutta rohkeutta, Isokääntä kertoo.
Gunnarin kartanon toiminnanjohtaja Leea Leppilampi kertoo nähneensä kylän mahdollisuudet, kun muutti kylälle vuonna 2017.
– Innostus lähtee tarpeesta. Tällaisia paikkoja ei ole lähialueella, hän tietää.
Kun koulun toiminta päättyi joulukuussa 2020, asiat etenivät nopeasti. Tukea saatiin Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahastolta, hanketta varten perustettiin kolmen naisen yhdistys ja vuokrasopimus tehtiin Raahen kaupungin kanssa.
Huhtikuussa 2021 alkoivat remonttityöt ja samaan aikaan alettiin tehdä markkinointia sekä suunnitella tulevia tapahtumia.
Gunnarin kartano -nimi juontaa juurensa paikan historiasta – ja kylän erityislaatuisesta historiasta on ammennettu myös kartanon kokoustilojen nimiä. Lampinsaaren kylä rakennettiin 50-luvulla, kun alueelle perustetun kaivoksen toiminta käynnistyi. Kaivoksen johtajana toimi Gunnar Laatio.
Työmiehet perheineen tarvitsivat kodit ja palvelut, joten kylälle saatiin monipuoliset palvelut koulusta kauppoihin ja kuppilasta kirjastoon. Kun kaivos lakkautettiin vuonna 1992, palvelut toinen toisensa jälkeen loppuivat, väki väheni ja taloja jäi asumattomiksi.
Siitä, mitä jäi, on nyt tehty kylän myyntivaltti.
– Kyllähän tämä kylä poikkeaa kaikesta lähiasumisesta. Kun muutin kylälle, en ollut koskaan kuullut hiljaisuutta, joka on täällä suorastaan korvinkuultavaa. Ja kun ympärillä ei ole valonlähteitä tuomassa valosaastetta, tähtitaivas näkyy aivan upeasti, Leppilampi sanoittaa.
Kun muutin kylälle, en ollut koskaan kuullut hiljaisuutta, joka on täällä suorastaan korvinkuultavaa.
Leea Leppilampi
Tämän ovat todenneet Gunnarin kartanossa yöpyneet matkailijatkin. Koska luonto on lähellä, paikkaan on tehty varauksia esimerkiksi leirien ja muiden toiminnallisten tapahtumien pitämiseen. Liikuntasalin myötä paikka soveltuu myös erilaisten juhlien järjestämiseen.
Gunnarin kartanon toiminnan lähtökohtana on hyvinvointi, minkä pohjalta esimerkiksi kuluneena syksynä järjestettiin monipuolista ohjelmaa sisältänyt hyvinvointiviikonloppu.
– Tämä on yleishyödyllinen yhdistys, mutta suuret kiinteistökulut pitää saada tietysti hoidettua, joten paljon on myös maksullista toimintaa, Leppilampi toteaa.
Majoitustilaa Gunnarin kartanossa on 50 henkilölle. Luokkahuoneet on muutettu väliseinien avulla 4–6 hengen makuusaleiksi, mutta muita rakenteellisia muutoksia ei ole tehty. Makuuhuoneiden kerrossängyt on rakennettu paikan päällä.
– Koska kyseessä ei ole hotelli vaan retkeilymajoitustyyppinen paikka, wc- ja suihkutilat ovat yhteisiä, Leppilampi huomauttaa.
Tällä hetkellä suurimpana suunnitelmana on saada kartanoon kaksi saunaa sekä muutama lisäsuihku ja wc. Kokoustiloja on tulossa lisää ja onpa suunnitelmissa myös kuntosali. Vuonna 2022 on tarkoitus toteuttaa invajärjestelyt.
Se, mikä tekee talosta Leppilammen ja Isokäännän mukaan täyden palvelun keskuksen, on oma ravintola. Kartanon alakerrasta, entisestä koulun ruokalasta, löytyy tilausravintolanakin toimiva Ravintola Kaivos, jota pyörittävät pari vuotta sitten kylälle muuttaneet yrittäjät Katja ja Juha Rauha.
Tulevista suunnitelmista ei näillä naisilla puutu kunnianhimoa – eikä vähättely kuulemma muutenkaan ole lampinsaarelaisten juttu. Siinä missä Isokääntä kehuu Leppilammen monipuolista osaamista, Leppilampi kuvailee Isokääntää innoittajaksi.
– Onhan se niin, että jos haluaa asua vähän syrjemmässä, tekee sen valinnan, että palvelut ovat kaukana tai ne on itse järjestettävä lähemmäksi. Onneksi maaseutua pystyy kehittämään, Leppilampi toteaa.
Koulun yhteydessä olevaan päiväkotiin on tarkoitus perustaa palvelupiste, johon voisi tulla yrittäjiä hierojista kampaajiin mutta myös kunnallisen puolen toimijoita, kuten esimerkiksi terveydenhoitaja.
– Hankkeen yhtenä tavoitteena on mahdollistaa ikäihmisten kotona asuminen. Ikäihmiset ovat itsekin innostuneita ja näkevät tässä mahdollisuuksia, Isokääntä sanoo.
Reilun 250 asukkaan Lampinsaaressa on toimiva kyläyhdistys, joka toimii tiiviissä yhteistyössä hankkeen kanssa. Gunnarin kartano onkin saanut koko kylän ideoimaan palveluja ja tapahtumia.
– Mieleen on jäänyt ajatus, että jos joku asia on ihmisistä kiinni, se ei välttämättä ole mahdoton. Visiomme ei ole horjunut, vaan paremminkin vain vahvistuu, Isokääntä iloitsee.
Juttu on julkaistu alun perin Suomenmaan aikakauslehdessä marraskuussa 2021. Lehden voit tilata täältä. Digilehden irtonumeroita voit ostaa täältä.