Laiminlyödyt metsät maastopalojen armoilla Espanjassa ja Portugalissa
Ilmastonmuutos tekee tuhoisista metsäpaloista entistä todennäköisempiä. Asiantuntijat varoittavat, että Espanjan ja Portugalin on hoidettava paremmin metsiään estääkseen valtavien maa-alueiden palaminen joka vuosi.
Lähes 200 000 hehtaaria metsää on menetetty Espanjan tulipaloissa tänä vuonna. Tuhoutunut alue on suurempi kuin missään muussa Euroopan maassa, ilmoittaa EU:n satelliittiseurantapalvelu Effis.
Portugali on sekin menettänyt liekkeihin tänä vuonna 48 000 hehtaaria metsää.
Maastopalojen leviäminen riippuu säästä, kasvillisuuden tyypistä ja maan topografiasta, sanoo Monica Parrilla, Greenpeacen Espanjan metsäkampanjapäällikkö.
– Tällä hetkellä meillä on hyvin otollinen ympäristö erittäin voimakkaille maastopaloille, hän viittaa Espanjan ja Portugalin paahtaviin lämpötiloihin, voimakkaisiin tuuliin ja kuivuuteen.
Parrillan mukaan ainoa tekijä, johon ihmiset voivat vaikuttaa, on kasvillisuus.
– Kun se on kuiva, se ruokkii tulta.
Parrilla vaatii, että metsissä raivataan pensaikkoa joko manuaalisesti tai hallittujen kulotusten avulla. Aukkopaikat estävät metsäpalojen leviämistä.
Greenpeacen edustaja lisää, että ollakseen palonkestävämpiä metsien on myös koostuttava suuremmasta valikoimasta puita.
Valtaosa Espanjan ja Portugalin metsäalueista koostuu eukalyptus- ja mäntypuiden monokulttuureista, jotka ovat paperiteollisuuden suosimia. Ne ovat myös erittäin herkästi syttyviä.
Esimerkiksi Portugalissa neljäsosa metsistä on eukalyptusta, nopeasti kasvavaa puuta, joka on kotoisin Australiasta.
Ekologit vaativat istuttamaan ja säästämään enemmän alkuperäisiä puulajeja, jotka kestävät paremmin tulta. Pyreneiden niemimaalla sellaisia ovat kastanja, korkki ja tammi.
– Pientuottajille tulisi antaa taloudellisia kannustimia, jotta he voivat odottaa useita vuosia, kunnes nämä kestävämmät puut tulevat kannattaviksi, sanoo Marta Leandro, Portugalin suurimman ympäristöryhmän Quercusin varapuheenjohtaja.
Maaseutuväestön hupeneminen vaikuttaa sekin metsien laiminlyöntiin, mikä lisää paloriskiä.
Monet pellot ovat hylättyjä ja aluskasvillisuus on jätetty luonnonvaraiseksi. Maaseudun asutuksen harventuessa siellä on myös vähemmän tuotantoeläimiä, kuten vuohia, jotka auttavat pitämään kurissa pensaikkoa.
Espanjassa suurimmat metsäpalot ovatkin osuneet harvaan asutuille alueille.
Espanjan ekologisen siirtymän ministeri Teresa Ribera korostaa maaseudun asukkaiden merkitystä. Ministerin mukaan he ovat ”todellisia maan vartijoita, jotka ovat etulinjassa tulipalojen ehkäisyssä ympäri vuoden”.
Joissakin osissa Espanjaa ja Portugalia käytetään jo vuohia ja lampaita aluskasvillisuuden raivaamiseen. Ekologit kuitenkin vaativat laajan karjankasvatuksen kehittämistä.
– Investoiminen ennaltaehkäisyyn ei ole kulu vaan satsaus tulevaisuuteen, koska metsäpalon sammuttamisen kustannukset ovat selvästi korkeammat, vertaa Lourdes Hernandez Espanjan WWF:stä.