"Kyllä meillä vahva luotto on" – MTK-pomo kehuu ministerin ponnisteluja maataloustukien maksatusaikataulujen kohtuullistamiseksi
MTK:n johtokunnassa on otettu tyytyväisyydellä vastaan maa- ja metsätalousministeri Antti Kurvisen (kesk.) ponnistelut EU:n uuden ohjelmakauden maatalouspolitiikkaan kaavailtujen maksatusaikataulujen kohtuullistamiseksi.
– Kurvinen on lähtenyt ajamaan maatilojen asiaa jämäkällä otteella ja annamme hänelle kaiken tarvittavan tuen. Kyllä meillä vahva luotto on, että tähän epäkohtaan vielä ratkaisu saadaan neuvoteltua, tänään uudelle puheenjohtajakaudelle valittu Juha Marttila kommentoi Suomenmaalle.
Lokakuussa tuli uutinen, jonka mukaan ensi vuonna alkavan EU:n cap-ohjelmakauden on ilmoitettu siirtävän vuoden 2023 maksuja useilla kuukausilla. Osa voi siirtyä pitkälle vuoden 2024 puolelle.
Maatalouskomissaarin jo kolmesti viimeisen puolen vuoden aikana tavanneen Kurvisen tavoitteena on saada maksatuksia aikaistetuksi.
Ministerin mielestä kyseessä ei ole tekemätön paikka, vaan neuvottelut jatkuvat.
– Vastaanotto oli hyvin positiivinen ja saimme ymmärrystä, kuvaili Kurvinen tuoreinta alkuviikon tapaamista Maaseudun Tulevaisuudessa.
– Sovimme, että komission ja meidän ministeriön virkamiehet jatkavat keskustelua siitä, miten pystyisimme pysymään suunnilleen normaalissa tukimaksuaikataulussa, ministeri muistutti.
MTK-pomo Marttilan mukaan kyse on suomalaisten maatilojen selviytymisen kannalta ”todella vakavasta asiasta”.
– Kaikki tietävät tilanteen, että kustannustaso on muutenkin nousussa ja sitten tämä vielä päälle. Maataloudessa laskut tahtovat muutenkin kasaantua loppuvuoteen, kun esimerkiksi valtion korkotukilainat erääntyvät maksettaviksi, hän harmittelee.
Marttila nostaa kriittisimpinä maksatuskohteina esiin luonnonhaittakorvaukset ja eläinten hyvinvointikorvaukset. Kyse on viljelijöiden kannalta hyvin merkittävästä tukipotista.
– Suomen pohjoinen sijainti ja myöhäinen sadonkorjuu aiheuttavat sen, että uudet aikataulut vaikuttavat meille huomattavasti enemmän kuin pitemmän kasvukauden maissa, hän muistuttaa.
– Juuri sen takia luonnonhaittakorvausten maksaminen pitäisi saada pysyvästi viimeistään lokakuulle. Eläinten hyvinvointikorvauksia ei missään tilanteessa voi lykätä seuraavalle vuodelle maksettaviksi.
Maa- ja metsätalousministeriön ruokaosaston päällikkö Minna-Mari Kaila kertoi lokakuussa Maaseudun Tulevaisuudessa, että uudistus lähtee EU-tasolla päätetystä kokonaisuudesta.
Taustalla vaikuttaa tukivalvontojen siirtyminen uudella cap-tukikaudella 2023–2028 monitorointiin eli satelliittikuvien perusteella tehtävään seurantaan.
Ensimmäinen vuosi tuo Kailan mukaan tullessaan niin suuret tietojärjestelmien rakentamiset, että hakuaikojen aikaistaminen ei näytä realistiselta. Tukia ei voida myöskään maksaa ennen kuin hakemukset on monitoroinnin jälkeen hyväksytty.
Järjestelmä on hänen mielestään kuitenkin aiempaa joustavampi, koska ”joustavuutta ja tukihakemusten muutosmahdollisuuksia on haluttu ja se on EU-asetuksiin kirjattu”.
Juha Marttila puolestaan odottaa tarvittavia joustoja myös siirtymävaiheen byrokratiaan.
Julkisuudessa pyörineet tiedot kolmen lopettavan maatilan päivittäisestä keskivauhdista ovat havahduttaneet suomalaiset huomaamaan laajemminkin huoltovarmuuden merkityksen.
– Jos ei tähän muuta ratkaisua löydy niin sitten pitää ottaa käyttöön ennakoiden maksaminen. Tuskin siitä sen kummempaa valvontaongelmaa tulee nykyiseen verrattuna.
– Tilannetta ei voi päästää siihen pisteeseen, että suomalainen ruoantuotanto vaarantuu pelkästään byrokratian takia, MTK:n puheenjohtaja muistuttaa.