Kun kriisitilanteissa pitäisi tehdä ratkaisuja, jumiudutaan Suomessa pohtimaan lakikiemuroita, sanoo Vesa Vihriälä – "Meillä on sen vuoksi jouduttu tekemään huonoja päätöksiä"

Kun koronapassi nousi Suomessa keväällä julkiseen keskusteluun, lätkäistiin ilmoille lähes heti huoli perusoikeuksien ja varsinkin yhdenvertaisuuden aiheuttamista haasteista.

Yksi idean torppaajista oli pääministeri Sanna Marin (sd.). Hanke näytti kaatuvan siihen.

Sama kaava toistuu suomalaisessa päätöksenteossa vähän turhankin usein, sanoo työelämäprofessori Vesa Vihriälä Suomenmaalle.

Perustuslain ehdoton ja pilkuntarkka noudattaminen tuntuu hänen mielestään nousevan hyvin monien päätösten esteeksi tai hidasteeksi.

Erityisen huonosti se sopii kriisiaikaan, jollainen koronapandemiakin on. Kun päätöksiä pitäisi tehdä nopeasti ja jouhevasti, jumiudutaan Suomessa pohtimaan perustuslaillisia kiemuroita. Se vie aikaa ja lamaannuttaa prosessia.

– Meillä ollaan hirveän huolissaan aina siitä, ettei hallitus tai viranomainen vain käyttäisi lakia väärin. Se johtaa hyvin jäykkään järjestelmään, jossa kaikkiin päätöksiin täytyy olla uusi laki ja perustuslakivaliokunnan kanta, Vihriälä puuskahtaa.

Vihriälän mukaan on hämmästyttävää, että koronapassi on voitu ottaa jouhevasti käyttöön jo useammassa Euroopan maassa, mutta Suomessa vielä pohditaan, sopiiko se täkäläiseen lainsäädäntöön ollenkaan.

Koronapassi on käytössä ainakin Tanskassa, Italiassa ja Ranskassa. Vihriälä ei usko, että niissä maissa olisi poljettu ihmisten yhdenvertaisuutta Suomea enemmän.

Kyse on enemmänkin siitä, että Suomessa päätöksenteossa korostetaan liian voimakkaasti vain yhtä näkökulmaa.

– Minusta se on pienempi ongelma, jos yhdenvertaisuuteen tulee lievästi haittaa, jos samalla voidaan suojella merkittävästi koko yhteiskuntaa, Vihriälä sanoo.

Tiukan laintulkinnan juuret piilevät hänen mukaansa syvällä suomalaisten ajattelussa. Jo 1800-luvun sortovuosina suomalaiset ryhtyivät taisteluun tsaarin mielivaltaa vastaan korostamalla laillisuuden periaatetta. Edelleenkin Suomessa pysähdytään uskollisesti punaisiin liikennevaloihin, vaikka olisi keskiyö ja kadut täysin hiljaiset. Koska laki määrää niin.

– Se on ehdottoman hyvä asia. Lakeja pitää olla, niitä täytyy noudattaa. Mutta päätöksenteossa on menty perustuslain tulkinnassa liian tiukkaan suuntaan ja painoarvoa on annettu liiaksi yksittäisille perusoikeuksille muiden oikeuksien kustannuksella. 

Mitä Suomessa pitäisi sitten muuttaa, ettei näin olisi?

Lakiin pitäisi Vihriälän mukaan kirjata enemmän väljyyttä kriisitilanteiden varalle. Valtioneuvostolle ja paikallisille viranomaisille pitäisi myös antaa enemmän harkintavaltaa silloin, kun kyseessä ovat poikkeustilanteet.

Muutos vaatisi aktiivisuutta eduskunnan perustuslakivaliokunnalta. Vihriälän mukaan sen pitäisi linjata väljemmin siitä, miten, tarkkarajaisesti perustuslakia tulkitaan missäkin oloissa ja millaisia ovat kunkin viranomaisen ja päättäjän toimintavaltuudet.

– Sen jälkeen ratkaisuja voitaisiin tehdä ilman, että kaikkea tarvitsisi joka tilanteessa määrittää lain tasolla niin tarkasti.

Vihriälä kuitenkin korostaa, ettei perustuslaki voi olla sellainen, jota tulkitaan löyhästi ja tilannekohtaisesti. Pysyvyys on elinehto lain uskottavuudelle. Liika tiukkuus tekee laista kuitenkin niin hankalan, että tarpeen tullen sen yli kävellään.

– Ei sotatilassa voida joka käänteessä kysyä perustuslakivaliokunnalta, että meneekö tämä nyt oikein. Jos laki on tehty tarpeeksi joustavaksi poikkeusoloja ajatellen, silloin se toimii.

– Suomessa on jouduttu välillä tekemään tarpeettoman huonoja päätöksiä sen vuoksi, että laki on kirjoitettu tai sitä on tulkittu ahtaasti. Minusta se on ongelma.

Hallitus kertoi viime viikolla aloittavansa koronapassin valmistelun. Asian edistymistä helpotti osaltaan varmasti se, että pääministeri Marin muutti mieltään asian suhteen.

Vihriälän mukaan koronapassin eteneminen on hyvä uutinen. Hän toivoo, että se tulee Suomessa käyttöön vielä syksyn aikana.

– Toki hyöty jää pienemmäksi loka–marraskuussa kuin jos passi olisi saatu käyttöön aiemmin, mutta uskon, että sille on edelleen käyttöä. Uusia variantteja tulee ja kaikkia ei ole silloinkaan vielä ehditty rokottaa näitä vastaan tehokkaasti.

Vihriälä kuitenkin ennakoi, etteivät perustuslailliset ja yhdenvertaisuuteen liittyvät ongelmat ole vielä kuitattuja. Ne tulevat nostattamaan keskustelua jatkossakin.

– Oletan, että koronapassi menee siitä huolimatta ainakin jollakin tavalla eteenpäin. Nähtäväksi jää, kuinka ahtaaksi se joudutaan muokkaamaan laintulkinnan vuoksi.