Kuluttajien luottamus Suomen talouteen painui ennätysalhaalle, odotukset omasta taloudesta kohenivat hitusen – yritysten suhdannenäkymät heikkenivät
Kuluttajien luottamus Suomen talouteen oli lokakuussa mittaushistorian heikoin, kertoo Tilastokeskuksen luottamusindikaattori. Myös odotus omasta taloudesta oli hyvin heikko, samoin arvio omasta taloudesta kyselyhetkellä.
Myös suomalaisyritysten suhdannenäkymät ovat EK:n suhdannebarometrin mukaan heikentyneet edelleen.
Tilastokeskuksen luottamusindikaattorin saldoluku oli lokakuussa –17,6, kun se syyskuussa kävi vuonna 1995 alkaneen mittaushistorian pohjalukemassa –18,3. Odotus omasta taloudesta koheni hiukan viime kuusta, mikä auttoi indikaattoria välttämään uudet pohjat.
Talouden näkymät ovat kuitenkin nyt selkeästi ankeammalla tasolla kuin vuosi sitten, jolloin luottamusindikaattori sai arvon 2,7. Vielä helmikuussa ennen Venäjän hyökkäyssodan alkua saldoluku oli 0,5. Indikaattorin pitkän ajan keskiarvo on –2,0.
Kuluttajilla on nyt ennätyksellisen vähän aikeita käyttää rahaa kestotavaroiden ostoon. Ajankohtaa ostoksille pidettiin huonoimpana koskaan. Myös asunnon ostoaikeet ovat painuneet alle keskimääräisen tason.
Omaa rahatilannettaan kuluttajat pitivät kuitenkin edelleen hyvänä. Myös omakohtaisen työttömyyden uhan koettiin pienentyneen, vaikka kuva yleisestä työttömyydestä synkkeni.
Arviot inflaatiosta kyselyhetkellä ja vielä vuoden kuluttua kohosivat mittaushistorian korkeimmiksi.
Luottamus talouteen oli vahvinta pääkaupunkiseudulla ja heikointa Itä-Suomessa.
EK:n suhdannebarometrin mukaan elinkeinoelämän suhdannenäkymät ovat painuneet kriisilukemiin. Näkymät ovat heikentyneet kaikilla päätoimialoilla, etenkin rakentamisessa, jota viilentää korkojen nopea nousu.
EK:n mukaan suhdannenäkymät ovat jo samalla tasolla kuin finanssikriisin pohjalla. Maailmantaloudessa on sodan takia poikkeuksellisen paljon epävarmuutta.
Yritysten arvioissa myynti ja tuotanto polkevat loppuvuonna paikallaan, kun vielä kesällä myynti ja tuotanto kasvoivat. Alkusyksyn aikana tilanne on vielä jokseenkin kantanut, mutta kysyntäongelmat ovat jo nousseet suurimmaksi yritysten kasvun esteeksi.
Kasvun hiipuminen heijastuu myös työllisyyteen, ja yritykset arvioivat henkilöstökehityksen kasvun pysähtyvän. Työvoimapula on puolestaan alkanut helpottaa.
– Suomi on nyt talouden taantumassa. Kuinka pitkä ja syvä taantumasta tulee, on vielä arvoitus, sanoo EK:n johtaja Sami Pakarinen tiedotteessa.
Hypon ekonomisti Juho Keskinen kommentoi talousindikaattoreita toteamalla, että kuluttajien luottamuksen ja yritysten näkymien välillä on merkittävä ero. Samaan aikaan kun kuluttajien luottamuksessa on tänä vuonna nähty ennätyksellisen suuri romahdus, on yritysten luottamus pysynyt melko lähellä pitkän aikavälin keskiarvojaan.
– Rakennusala on ainakin toistaiseksi ottanut poikkeusolot vastaan yllättävänkin vakaasti, kun luottamusindikaattori on pysynyt yhä jokseenkin kelvollisella tasolla. Inflaatio ja kuluttajien kurimus heijastuukin voimakkaammin nyt palvelualoille ja vähittäiskauppaan, joiden myyntiodotukset ovat olleet laskussa pitkin syksyä. Teollisuuden tilauskanta on laskusuunnasta huolimatta yhä pitkän aikavälin keskiarvonsa yläpuolella, Keskinen sanoi tiedotteessa.
Keskinen arvioi työllisyystilanteen tuovan valoa kuluttajien synkkyyteen, sillä työttömyyden uhkaa kuvaava luottamusmittari ei ole heikentynyt yhtä paljon kuin yleinen talousluottamus.
Danske Bankin pääekonomisti Pasi Kuoppamäki puolestaan arvioi kyselyjen enteilevän Suomen talouden vajoavan taantumaan. Yritysten luottamuksen pysyminen melko vakaana kuitenkin kertoo, ettei talous ole syöksymässä suin päin syvään lamaan.