Kultasakaali voi jolkotella Suomeen ilmaston lämmetessä – laji lisätään jo riistalajien joukkoon
Valtiovalta varautuu uuden petonisäkkään leviämiseen Suomeen lähitulevaisuudessa.
Hallitus esittää eduskunnalle, että Keski- ja Kaakkois-Euroopassa laajalti esiintyvä kultasakaali (Canis aureus) lisätään metsästettävien lajien joukkoon.
Kultasakaalin lisääminen riistalajeihin antaa mahdollisuuden säädellä lajin kantaa siinä tapauksessa, että laji ilmastonmuutoksen vaikutuksesta leviää tulokaslajina Suomeen. Riistalajina kultasakaalin metsästys voitaisiin toteuttaa koordinoidusti yhdessä ketun metsästyksen kanssa.
Kultasakaali on tällä hetkellä määritelty Suomessa kansallisesti merkittäväksi haitalliseksi vieraslajiksi.
Koska luokittelun muuttuminen luontaisesti levinneeksi tulokaslajiksi on lähitulevaisuudessa mahdollista, kultasakaali on perusteltua poistaa jo tässä vaiheessa haitallisia vieraslajeja koskevan sääntelyn piiristä.
Samalla lajin maahantuonti ja ympäristöön päästäminen säilyisivät edelleen kiellettyinä.
Kultasakaali on euraasialainen keskikokoinen koiraeläin, jonka luontaiset levinneisyysalueet ovat Kaakkois- ja Keski-Euroopassa.
Ilmasto- ja elinympäristömuutosten vuoksi kultasakaali on viime vuosikymmeninä levinnyt kohti Länsi- ja Pohjois-Eurooppaa.
Kultasakaalia esiintyy nykyisin 15 EU-maan alueella. Kanta on vakiintunut Unkarissa, Bulgariassa, Sloveniassa, Kroatiassa ja Kreikassa, ja lisääntyviä pareja on Keski-Euroopassa useassa maassa. Baltian maihin ja Tanskaan kultasakaali on levinnyt 2010-luvulla.
EU-maissa kultasakaali on esiintymisalueillaan pääsääntöisesti metsästettävä laji. Saksassa, Puolassa ja Italiassa laji on kuitenkin suojeltu.
Kultasakaali voi tulokaslajina uhata alkuperäisiä lajeja kilpailemalla samoista resursseista, saalistamalla, levittämällä tauteja ja loisia sekä risteytymällä näiden kanssa.
Suomen alkuperäinen lajisto ei ole sopeutunut kultasakaalin tyyppisen keskikokoiseen petoon. Laumakäyttäytymisen vuoksi kultasakaalin saalistus poikkeaa ketun saalistuksesta ja saalislajiston osalta suden saalistuksesta.
Kultasakaali voi olla vaaraksi erityisesti uhanalaisille linnuille EU:n lintudirektiivin mukaisilla erityisillä suojelualueilla ja muilla suojelluilla kohteilla.
Lajin leviäminen lisää myös kotieläimille, erityisesti laiduntaville nuorille lampaille, vuohille ja naudoille aiheutuvaa riskiä.
Koiraeläimenä kultasakaali kykenee risteytymään sekä koiran että suden kanssa. Uudet risteymätyypit vaikeuttaisivat suden kannanhoitoa.
Metsästyslakia esitetään samalla muutettavaksi siten, että lakia ei enää sovellettaisi pesukarhuun, piisamiin, rämemajavaan eikä supikoiraan, jotka on Euroopan unionin lainsäädännössä määritelty haitallisiksi vieraslajeiksi.
Metsästyslakia ei sovellettaisi enää myöskään minkkiin, joka on määritelty kansallisesti merkittäväksi haitalliseksi vieraslajiksi.