Koskelan tragedia vauhditti kansalaisaloitteen eduskuntaan – "Haluamme puhua kouluväkivallasta"
Eduskunnan lakivaliokunta järjesti torstaina julkisen kuulemisen kansalaisaloitteesta, jossa kouluväkivaltaa vaaditaan kirjattavaksi rikoslakiin.
Aloitteen tekijöistä asiaa olivat esittelemässä entiset keskustanuorten ja keskustaopiskelijoiden johtohenkilöt Hanna Markkanen, Eveliina Leskelä ja Miriam Putula. Lakialoitteessa vaaditaan, että koulukiusaaminen sisällytetään omaksi rikosnimikkeeksi rikoslaissa.
– Koulukiusaaminen terminä on vähättelevä ja siksi haluamme puhua kouluväkivallasta. Aloite on laitettu alulle lokakuussa 2020, ja saman vuoden lopussa tapahtunut Koskelan tragedia vauhditti aloitteen allekirjoituksia, Eveliina Leskelä taustoitti.
Markkasen mukaan lakiin ei ole kirjattu selkeästi viranomaisten vastuita koulukiusaamistapauksissa, minkä vuoksi tapauksista on vaikea nostaa syytettä – ja siksi tarvitaan kirjaus rikoslakiin.
Tomi Kiilakoski Nuorisotutkimusseura ry:stä sanoi, että jo olemassa oleva lainsäädäntö tunnistaa aloitteessa kuvatut toiminnot rikoksiksi riittävällä tavalla.
– Olennaisena keinona pidämme ensisijaisesti muita kuin nuoria mahdollisesti leimaavia uusia rikosnimikkeitä. On tehtävä kaikki muut mahdolliset keinot, Kiilakoski puhui.
Myös Niina Lahtinen OAJ:stä totesi, ettei OAJ kannata kansalaisaloitetta, sillä OAJ:n mukaan lakialoitteessa esitetyt teot on jo rikoslaissa kriminalisoitu.
– Koulussa tapahtuneiden väkivaltatapausten tutkiminen kuuluu poliisille jo nyt. Alle 18-vuotiaaseen kohdistuva lieväkin väkivallanteko on yleisen syytteen alainen, ja poliisilla on velvollisuus tutkia tapaus, Lahtinen muistutti.
Kiusaamisen kriminalisoinnin sijaan Lahtinen ehdotti muun muassa opettaja- ja rehtorimitoituksen säätämistä suhteessa oppilasmääriin sekä tunne- ja vuorovaikutustaitojen lisäämistä tuntijakoon.
Lakivaliokunnan kansanedustajat tiedustelivat asiantuntijoilta muun muassa sitä, onko nähtävissä entistä kovempaa väkivallan käyttöä kouluarjessa tai minkälaisia yleensä on kiusaajien taustat.
– Onko opettajilla liian korkea kynnys ilmoittaa kiusaamistapauksista poliisille? Ehtiikö tilanteet mennä pahemmaksi ennen kuin niihin puututaan?, keskustan kansanedustaja Hanna Huttunen pohti.
Leskelän mukaan kasvattajilla on velvollisuus ilmoittaa tapauksista, mutta on valitettavan opettajakohtaista, miten kiusaamistapauksista ilmoitetaan.
– Toisaalta opettajan työtaakkaa pitäisi tarkastella siitä näkökulmasta, että olisi tarpeeksi resursseja olla aistit auki siellä luokassa.
Keskustan eduskuntaryhmän puheenjohtaja Juha Pylvästä häiritsi keskustelussa se, että uhrin asema jää vähälle, kun keskitytään siihen, mitä kiusaajien tilanteelle pitäisi tehdä.
– Oliko uhrin asema nyt se, joka tämän kuulemisen perusteella olisi paranemassa? Tärkeintä on, että kiusaamisen kohteella on selvä polku, miten hän pystyy viemään omaa asiaansa eteenpäin ja että hän uskaltaa puhua siitä aikuisille, jotta kiusaamiseen myös puututaan. Pienissäkin kouluympäristöissä kiusauksen kohteeksi joutuneet kokevat, ettei opettajille puhumalla asia etene.
Lapsiasiavaltuutettu Elina Pekkarinen totesi, että uhrin asemaa pitää tietysti pyrkiä parantamaan kaikin keinoin: tarvitaan toimintamalleja, miten uhrin asema turvataan. Pekkarinen korosti myös sitä, että kodit ja perheet olisi otettava entistä paremmin mukaan kiusaamistapausten selvittelyissä.
Pekkarisen, Lahtisen ja Kiilakosken lisäksi asiantuntijoina tilaisuudessa oli Katja Asikainen Suomen nuorisoalan kattojärjestö Allianssi ry:stä. Tilaisuuden veti lakivaliokunnan puheenjohtaja Leena Meri (ps.).