Kolme neljästä ulottaisi kutsunnat myös naisiin – Nato nähdään aiempaa myönteisemmässä valossa
Suomen nykyinen miesten yleiseen asevelvollisuuteen perustuva puolustusjärjestelmä saa yhä kansalaisten enemmistön tuen.
Maanpuolustustiedotuksen suunnittelukunnan (MTS) tänään julkistetussa kyselytutkimuksessa nykyjärjestelmän säilyttämistä kannattaa 73 prosenttia vastaajista, kun vaihtoehtona on valikoivampi varusmiespalvelus tai kokonaan ammattiarmeijaan siirtyminen.
Hieman toisin muotoiltuna nykyistä miesten pakollista ja naisten vapaaehtoista asevelvollisuutta kannattaa hieman yli puolet vastaajista ja pakollista asevelvollisuutta sekä miehille että naisille noin joka viides vastaaja.
Lähes kolme neljäsosaa vastaajista olisi kuitenkin valmis uudistamaan nykyistä kutsuntajärjestelmää siten, että se ulotettaisiin tavalla tai toisella myös naisiin – joko pakollisina kutsuntoina tai kaikkien 18-vuotiaiden naisten informoimisena mahdollisuudesta suorittaa vapaaehtoinen asepalvelus.
Sotilaallisen liittoutumattomuuden kannatus on laskenut tuoreessa kyselyssä MTS-kyselyiden historian alimmalle tasolle, mutta on edelleen yli puolet eli 53 prosenttia.
Sotilasliitto Naton jäsenyyden kannatus on hieman edellisistä vuosista kasvanut: Suomen jäseneksi pyrkimistä kannattaa 24 prosenttia vastaajista.
Kannastaan epävarmojen osuus on yhtä suuri, mutta jäsenyyshakemuksen jättämistä vastustaa 51 prosenttia vastaajista, mikä on alhaisin luku MTS:n kyselyiden historiassa.
Suomalaisten käsitys Natosta vaikuttaa muuttuneen myönteisemmäksi: 31 prosenttia vastaajista katsoo Natolla jo olevan myönteinen vaikutus Suomen turvallisuuteen ja kaksi kolmasosaa suhtautuu Suomen yhteistyöhön Naton kanssa melko tai erittäin myönteisesti.
Yhtä vahvan kannatuksen suomalaisilta saa myös Naton ja EU:n välinen yhteistyö Euroopan turvallisuuden lisäämiseksi.
Parina viime vuonna MTS-kyselyissä huolta ja huomiota herättänyt maanpuolustustahdon lasku on tuoreen kyselyn perusteella pysähtynyt ja kääntynyt lievään nousuun.
68 prosenttia vastaajista on sitä mieltä, että hyökkäyksen kohteeksi joutuneen Suomen on syytä puolustautua aseellisesti kaikissa tilanteissa vaikka lopputulos näyttäisi epävarmalta.
Henkilökohtaisen panoksensa maanpuolustukseen eteen omien kykyjen mukaan on valmis antamaan useampi kuin neljä viidestä.
Suomalaisilla vaikuttaa myös olevan myönteinen käsitys maamme nykyisestä aseellisesta puolustuskyvystä.
Hieman vajaa kolme neljäsosaa vastaajista sanoo luottavansa Puolustusvoimien kykyyn puolustaa Suomea erilaisia sotilaallisia uhkia vastaan, melko vähän tai ei lainkaan luottamusta asevoimille löytyy viidesosalta vastaajista.
Puolustusvoimissa ei puolestaan tarvinne olla kovinkaan huolissaan resursseista puolustuskyvyn ylläpitämiseksi: puolet MTS:n kyselyyn vastanneista on sitä mieltä, että puolustusmäärärahat pitää säilyttää ennallaan ja liki joka kolmannen mielestä määrärahoja olisi syytä jopa korottaa nykyisestä – leikkauksia kannattaa vain joka kymmenes.
MTS:n kyselyyn haastateltiin tuhatta henkilöä syys-lokakuun vaihteessa sekä henkilö- että verkkohaastatteluina.
Kyselyn virhemarginaali on 3,2 prosenttiyksikköä suuntaansa.
