Kokoomusedustaja poistaisi rikoslaista kohupykälän: "On tehnyt huonokäytöksistä törkyturvista omatekoisia sananvapauden sankareita"

Rikoslaki

Kokoomuksen kansanedustaja Wille Rydman arvioi, että kansanryhmää vastaan kiihottamisen kieltävän pykälän poistaminen rikoslaista olisi todennäköisesti viisainta.

Hänestä on vaikea nähdä, millaista lisäarvoa pykälä tuottaa lainsäädännölle, sillä rikokseen yllyttäminen ja kunnianloukkaus on jo kriminalisoitu.

– ”Kansanryhmää vastaan kiihottamisen” kriminalisointi ei tuo näihin mitään järjellistä lisää, mutta synnyttää sitä vastoin omituisia tulkintatilanteita, joissa poliisi joutuu vakavissaan pohtimaan sitä, loukkasiko entinen ministeri homoja julkaisemalla valokuvan tietyistä raamatunjakeista, Rydman viittaa blogissaan Päivi Räsäsen (kd.) kohua aiheuttaneeseen rikostutkintaan.

Tutkinta juontaa juurensa Räsäsen twiittiin, jossa hän hämmästeli kirkon päätöstä olla Helsinki Pride -tapahtuman yhteistyökumppani.

Rydmanin mukaan kyseisen rikoslain pykälän seuraukset eivät ole toivottavia.

– Käytännössä ”kansanryhmää vastaan kiihottamisen” kieltävä pykälä on tehnyt huonokäytöksistä törkyturvista jonkinlaisia omatekoisia sananvapauden sankareita.

Hän kokee, että tuomioista on tullut ”monelle poliitikonalulle varsin näppärä ponnahduslauta julkisuuteen”.

– Vihapuhumisesta on tullut kannattavaa, kun siitä saaduilla tuomioilla saa julkisuutta, kannatusta ja maineen sananvapausrajoituksen uhrina.

Lisäksi Rydman pelkää, että arkijärkeen käymättömät tuomiot pikemminkin ruokkivat sellaisia asenteita, jollaisia tuomion perusteena olevalla pykälällä on alun perin haluttu suitsia.

Rydman näkee, että usein oikea rangaistus huonosta käytöksestä olisi kanssaihmisten paheksunta.

– Sopimattomat puheet voivat loukata, mutta hyvä lainsäädäntö edellyttää objektiivisempia kriteereitä kuin subjektiiviselta tai oletetulta mielipahalta suojelu.