Kokoomus liittyi vanhustenhoivassa 0,7 -rintamaan – Kiuru nuhteli soutamisesta ja huopaamisesta
Hallituksen esitys vanhuspalvelujen sitovasta hoitajamitoituksesta sai koko salin leveydeltä kiitosta eduskunnan lähetekeskustelussa.
Oppositiosta esitettiin kuitenkin epäilyksiä siitä, ettei hallitus kykene löytämään rahoja eikä hoitajia uudistukseensa. Myös kotihoidon ja omaishoidon asemasta kannettiin huolta.
Kokoomuksen Timo Heinonen kiirehti ensimmäisten joukossa ilmoittamaan kokoomuksen kannattavan nyt hallituksen esitystä 0,7:ästä työntekijästä laitoshoidossa olevaa vanhusta kohti.
Kokoomuksen puheenjohtaja Petteri Orpo täydensi myöhemmin, että 0,7-hoitajamitoitus sopii osana sellaista kokonaisuutta, jossa myös kotona asuvan vanhuksen, palveluista huolehditaan.
– Mutta minä olen syvästi huolissani: Asiantuntijoidenkin mukaan hallituksen esitys uhkaa vakavalla tavalla nimenomaan kotona asuvien vanhusten palveluita, Orpo sanoi.
Orpon mukaan kotihoidossa on tänä päivänä enemmän vanhuksia kuin ympärivuorokautisessa hoivassa, ja heidän määränsä kasvaa tuhansilla vuodessa.
– Ja juuri heidän palveluitaan tämä esitys uhkaa. Tämä löytyy myöskin hallituksen esityksen omista perusteluista.
Orpo peräsi hallitukselta vanhuspalveluiden kehittämisen kokonaispakettia ja kyseli, millä peruspalveluministeri Krista Kiuru (sd.) aikoo varmistaa sen että kotipalveluissa olevien henkilöiden palvelut eivät heikkene.
Kiuru vastasi, että kyse on siitä, tuleeko 0,7:n mitoitus nyt vai joskus myöhemmin.
– Minä en voi toimia sellaisessa toimintaympäristössä, jossa ei koskaan tiedä, mistä tuulee. Kyllä täällä eduskunnassa on ollut vahva tahtotila viime keväänä ja viime syksynä siihen, että tämä on nyt tärkeintä ja tästä on lähdettävä liikkeelle.
Kiuru sanoi, että hallitusohjelmassakin ajateltiin, että uudistus olisi ehkä järkevää tehdä kokonaisuutena, mutta eduskunnassa pidettiin mitoitusta niin tärkeänä, että sen täytyy tulla nyt.
Ministeri sanoi tehneensä kaikkensa, että eduskunta saa sitä, mitä eduskunnassa tilattiin.
– Nyt se on tänään täällä käsittelyssä. Se ei ole pois muilta vanhuksilta, vaan heidän aikansa näissä muissa palvelumuodoissa on tulossa. Sen takia minusta on turhaa käydä sitä keskustelua, että me emme tunnustaisi tämän muun asumisen, kuten kotihoidon, vaikeuksia.
Keskustan Hannakaisa Heikkinen huomautti oppositiolle, että suurin huoli olisi jos mitoitusta ei vieläkään saataisi aikaan.
– On huoli, että kotihoidosta voi lähteä henkilökuntaa, mutta vielä suurempi huoli on, että jos tätä mitoitusta ei tule, meidän nuoret opiskelijat, alalle aikovat ja alalla olevat näkevät, että kyllä puhetta riittää vanhustenhoivasta, mutta mitään ei milloinkaan saada tehtyä. Tämä mitoitus tarvitaan nyt, Heikkinen paalutti.
SDP:n sote-ekspertti Aki Lindén näki uudistuksen parantavan vanhustenhuollon laatua merkittävästi.
Lindénin mukaan kyse on siitä, että muutoksen myötä pystytään nostamaan esimerkiksi 30 paikkaisessa yksikössä päivävuoro viidestä seitsemään ja iltavuoro neljästä seitsemään työntekijään. Yövuorossa riittää tulevaisuudessakin kaksi.
– Eli tässä on todella merkittävästä lainsäädännöstä kysymys.
Pääministeri Sanna Marin (sd.) katsoi, ettei säädettävä mitoitus ole vielä yksinään riittävä, mutta se on tärkeä askel eteenpäin.
Marin tulkitsi, että vasemmalta oikealle kaikki eduskuntapuolueet ovat esityksen takana, ja haluavat Suomen ikäihmisten tilanteeseen parannuksia.
Pääministeri vakuutti, että uudistus saadaan myös rahoitettua ja se rahoitetaan kehyksen sisältä vastuullisella tavalla.