KKO: Asiakastietoja ei saa käyttää Vastaamo-tutkinnassa, koska ne sisältävät arkaluonteisia tietoja

Psykoterapiakeskus Vastaamoon kohdistunutta tietomurtoa tutkivan KRP:n mukaan rikoksen uhriksi joutuneiden aktiivisuus ratkaisee nyt.
Vastaamo-tutkinta

Korkein oikeus (KKO) on kieltänyt asiakastietojen käytön Psykoterapiakeskus Vastaamoon kohdistuvassa tutkinnassa.

KKO katsoi, että Vastaamon asiakastiedot sisältävät henkilön terveydentilaa koskevia arkaluonteisia tietoja, joista terveydenhuollon ammattihenkilö ei saa todistaa. Näin ollen asiakastiedot sisältävää aineistoa ei saa takavarikoida, tutkia tai hyödyntää rikosasian esitutkinnassa.

Psykoterapiakeskus Vastaamo kertoi viime vuoden lokakuussa joutuneensa tietomurron ja kiristyksen kohteeksi. Yhtiön mukaan ”tuntematon vihamielinen osapuoli” oli ollut yhteydessä yhtiöön ja sanonut saaneensa haltuun sen asiakkaiden luottamuksellisia tietoja.

Tietomurrossa saatuja potilastietoja on julkaistu pimeässä verkossa, niin kutsutun tor-verkon puolella. Elokuussa Helsingin Sanomat uutisoi, että tietomurrossa saatuja potilastietoja on vuodettu avoimen verkon puolelle. Myös tietomurron uhreille on lähetetty kiristysviestejä.

Keskusrikospoliisi (KRP) tutkii asiaa. Tutkinnanjohtaja, rikoskomisario Marko Leponen kertoo, että toisenlainen oikeuden päätös olisi helpottanut poliisin työtä.

–  Emme saa itse meillä hallussa olevasta aineistosta etsiä rikoksen uhreja eli asianomistajia. Tässä jäädään asianomistajien oman aktiivisuuden varaan siinä, että he itse tekevät asiassa rikosilmoituksen, jolloin he pääsevät osaksi tätä rikostutkintaprosessia ja esittämään vaatimuksensa tässä asiassa, hän sanoo.

Leposen mukaan KKO:n päätös ei kuitenkaan muuta mitään, koska nyt kyseessä oleva aineisto sinetöitiin jo ensi alkuun. Näin ollen poliisi ei ole tähän mennessäkään voinut selvittää rikoksen uhreja, vaan nämä ovat itse ilmoittautuneet poliisille tekemällä rikosilmoituksen.

Leponen arvioi, että tähän mennessä noin 22 000 ihmistä on ilmoittautunut asiassa asianomistajiksi. Mahdollisia rikoksen uhreja voi olla vielä tuhansia.

–  Uskoisin, että puhutaan vielä 10 000 ihmisestä, jotka eivät ole rikosilmoitusta asiassa tehneet, Leponen sanoo.

Leposen mukaan Vastaamon tietomurron tutkinnassa on saatu merkittävää edistystä.

–  Juttu on erittäin monimutkainen, ja siinä on paljon tietoteknisiä haasteita tutkinnassa johtuen esimerkiksi aineiston määrästä, mutta toisaalta aineiston laatukin asettaa tietynlaisia haasteita. Mutta voidaan sanoa, että vuodessa on otettu isoja harppauksia.

–  Meillä on selkeä suunta, johon tutkintaa on viety. Edelleen näemme siinä valossa, että juttu on kyllä selvitettävissä.

KKO katsoi päätöksessään, että yrityksen asiakastiedoista eritellyt nimi- ja yhteystiedot eivät sellaisenaan ole henkilön terveydentilaa koskevia tietoja, mutta tässä tapauksessa ne viittaavat hoitosuhteeseen mielenterveyspalveluja tarjoavaan yritykseen. Sen vuoksi asiakastiedot ovat KKO:n mukaan lähtökohtaisesti laissa tarkoitettuja henkilön terveydentilaa koskevia arkaluonteisia tietoja.

Leponen sanoo, että KKO:n ratkaisu on ymmärrettävä, kun kyse on nimenomaan arkaluonteisista tiedoista.

–  Nyt vain asettuvat ristiriitaan esitutkintalain selvittämisvelvollisuus, kuka on asianomistaja rikoksessa, ja toisaalta se arkaluonteisen tiedon salassapito.

KKO huomauttaa päätöksessään, että asiakastietojen luottamuksellisuus on tärkeää, koska mielenterveyspalveluita tarvitsevien on voitava saada hoitoa ilman pelkoa hoitosuhteen paljastumisesta.