Keskustelu seksuaalirikoksista kävi eduskunnassa kuumana – oppositiosta ehdotettiin rangaistusten kiristämistä ja kemiallista kastraatiota

Eduskunnan kyselytunnilla keskusteltiin torstaina seksuaalirikoksista ja niiden seurauksista. Perussuomalaisten kansanedustaja Veijo Niemi aloitti kysymällä, aikooko hallitus esittää minimirangaistusten nostamista tuntuvasti.

Asia nousi kyselytunnilla esille, sillä Länsi-Uudenmaan käräjäoikeus tuomitsi tiistaina kaksi keski-ikäistä miestä kuusivuotiaisiin lapsiin kohdistuneista törkeistä seksuaalisista hyväksikäytöistä. Miehet tuomittiin vuoden ja kahdeksan kuukauden ehdottomiin vankeusrangaistuksiin.

Seksuaalirikoslainsäädännön kokonaisuudistus on lisäksi parhaillaan valmistelussa.

Niemi sanoi perussuomalaisten ehdottavan, että seksuaalirikosten rangaistuksia kiristetään tuntuvasti, tuomiota ei odoteta vapaana ja tuomiot istutaan täysimääräisesti. Hän kysyi, mitä mieltä hallitus on ehdotuksista.

Oikeusministeri Anna-Maja Henrikssonin (r.) mielestä on hyvä, että perussuomalaisilla on ajatuksia, miten lainsäädäntöä kehitettäisiin. Hän näpäytti perussuomalaisia siitä, että näillä oli edellisellä hallituskaudella oikeusministerin salkku, jolloin perussuomalaiset olisivat voineet asioihin puuttua.

Viime hallituskaudella oikeusministerin salkku oli aluksi perussuomalaisten Jari Lindströmillä, sen jälkeen kokoomuksen Antti Häkkäsellä.

Henriksson sanoi, että Häkkänen kyllä puuttui seksuaalirikoslainsäädäntöön, mutta nykyinen hallitus toteuttaa muutoksia.

–  Luulen, että olemme kaikki tässä salissa yksimielisiä siitä, että jokainen seksuaalirikos on yksi liikaa. Meidän pitäisi tehdä töitä, että meidän lapsia pystytään suojelemaan paremmin. Meidän pitää tehdä myös ennaltaehkäisevää työtä, Henriksson sanoo.

Hän lisäsi, että seksuaalirikoslainsäädännön kokonaisuudistuksen yhtenä tärkeimmistä tavoitteista on, että lapsiin kohdistuvia seksuaalirikosten rangaistuksia nostetaan.

Kristillisdemokraattien Päivi Räsänen sanoi, että seksuaalirikos jättää lapselle usein pysyvät vauriot, mutta vanhenemisaika on törkeissä rikoksissa 20 vuotta.

Hän huomautti, että asianomistajan on usein vaikea ilmoittaa asiasta tässä ajassa viranomaisille, sillä asiat saattavat nousta pintaan vasta esimerkiksi 30 vuoden iässä perhettä perustaessa.

Räsänen sanoi, että joskus on tapauksia, että paljastuu seksuaalirikosvyyhtejä ja saadaan pitäviä todisteita. Asiaa ei kuitenkaan silti pysytä selvittämään, vaikka selvittäminen olisi uhrien selviytymisen kannalta tärkeää.

–  Oletteko poistamassa nämä vanhentumisajat? Räsänen kysyi.

Henriksson sanoi, että asia on eduskunnan salissa ikuisuuskysymys, jota on pohdittu. Usein seksuaalirikoksen uhri ymmärtää vasta vanhempana olleensa rikoksena kohteena. Hän kuitenkin lisää, että jossain vaiheessa vanhenemisajan on loputtava. Kyse on ennen kaikkea poliisin resursseista ja siitä, riittävätkö resurssit tutkia lähiaikoina tapahtuneita rikoksia.

–  Onko meillä riittävät resurssit siihen, että tutkitaan yli 30 vuotta vanhoja rikoksia, Henriksson sanoi.

Kokoomuksen kansanedustaja Mia Laiho puolestaan kysyi, onko hallitus edistämässä kemiallisen kastraation käyttöönottoa, sillä hänen mukaansa niin voitaisiin estää osa seksuaalirikoksista, sillä niillä on taipumus uusiutua.

Henriksson sanoi, että asiasta ei ole hallitusohjelmassa kirjausta eikä asia ole tällä hetkellä ajankohtainen.

Kokoomuksen kansanedustaja Ben Zyskowicz sanoi, ettei ihmettele ettei nykyisen hallituksen ohjelmassa asiaa ole otettu esiin.

Hän sanoo, että ”nykyisen punavihervasemmistohallituksen näkökulmasta tällainen varmasti loukkaisi liikaa rosvon perus- ja ihmisoikeuksia, eikä lapsista niin paljon väliä”.

Hän kysyi, voisiko hallitus ajatella edes selvittävänsä asiaa.

Henriksson sanoi, että asia voitaisiin varmasti selvittää ja sitä on selvitetty aikaisemminkin. Hän kuitenkin lisäsi, että tällä hetkellä oikeusministeriössä on koronan takia kädet täynnä töitä.