Keskustan sivistysedustajat: Korkeakoulutus on seutukaupunkien elinehto

Koulutus

Keskustan jäsenet eduskunnan sivistysvaliokunnassa kiittävät kansanedustaja Hanna Kososen (kesk.) opetus- ja kulttuuriministeriölle tuottamaa selvitystä seutukaupunkien osaajapohjan vahvistamisesta.

Kosonen luovutti tänään selvityksensä korkeakoulutuksen ja seutukaupunkien vuorovaikutuksesta tiede- ja kulttuuriministeri Annika Saarikolle (kesk.). Selvitys on tehty, jotta korkeakoulutuksen tilannekuva ja tarvittavat toimet tarkentuisivat.

– Kaikkiaan 57 seutukaupungilla on erittäin suuri merkitys koko Suomen elinvoimalle. Asuuhan niissä lähes miljoona asukasta ja toimii noin 70 000 yritystä, joista suurin osa liittyy vientiteollisuuteen. Ne tarvitsevat osaavia työntekijöitä. Selvityksessä on useita hyviä toimenpide-ehdotuksia tähän osaajatarpeeseen vastaamiseksi, keskustan sivistysvaliokuntaryhmän vastaava kansanedustaja Pasi Kivisaari kiittää.

Suomessa on yksi maailman kattavimmista korkeakouluverkoista, mutta silti koulutuserot Suomen eri alueiden välillä ovat suuret, edustajat muistuttavat.

– Yritysten osaamisen tarve kasvaa koko ajan. Tähän vastaamme seutukaupungeissa ja laajemminkin ympäri Suomen parhaiten turvaamalla kattavan korkeakouluverkon ja lisäämällä koulutusjärjestelmän keskinäistä sekä elinkeinoelämän kanssa tehtävää yhteistyötä. Näin saamme kaiken potentiaalin käyttöön, Mikko Kinnunen linjaa.

Seutukaupungeissa on suurta vaihtelua korkeakoulutuksen ja TKI-toiminnan osalta. Ääripäinä ovat vireät korkeakoulukampukset ja TKI-keskukset aina niihin seutukaupunkeihin, joissa toimintaa ei ole laisinkaan.

– Selvityksessäkin tuodaan esille, että seutukaupungeissa hyvää on ketterä ja joustava kuntahallinto sekä motivaatio toimia korkeakoulujen kanssa. Korkeakoulutus onkin seutukaupunkien elinehto ja sitä tulee edistää. Lähiopetuksen lisäksi korkeakoulutuksen tarjoamista voidaan seutukaupungeissa lisätä panostamalla paikkariippumattomaan koulutukseen ja opiskeluun, Jouni Ovaska toteaa.