Keskustan puoluevaltuutetut jyrisivät hoitajien ja viljelijöiden puolesta – Venäjän sotakassakin mainittiin
Keskustan puoluevaltuuston yleiskeskustelussa esille nousi lukuisia huoltovarmuuteen liittyviä kysymyksiä. Tärkeimpinä aiheina olivat maatalouden kannattavuus ja hoitoalan kriisi.
Aiemmin turvallisuuspoliittisessa keskustelussa puoluevaltuusto päätti keskustan antavan siunauksensa valtiojohdon tekemälle turvallisuuspoliittiselle ratkaisulle.
Useassa puheenvuorossa puoluevaltuutetut roimivat kaavailtua potilasturvallisuuslakia. Sitä on julkisuudessa moitittu laajemminkin hoitajien pakkolaiksi.
– Pakkolaki on vain laastari, joka ei rakenna Suomea, jossa työntekijöitä riittäisi. Tutkikaa syitä, miksi ala ei houkuttele. Onhan keskusta työntekijän puolue, Tuula Parikka vetosi.
– Hoitoala on kriisiytynyt entisestään. Poikkeuksellisen moni hoitaja pohtii alanvaihtoa. Pikaisia toimia tarvitaan ja näkymä on oltava pidemmälle kuin työehtosopimusneuvottelujen jeälkeiseen aikaan. Muistakaa myös, että työtaisteluoikeus on vahvasti suojattu, eikä uudella lailla pidä sitä vesittää, Meri Vähäkangas huomautti.
Paula Sihto totesi, että hoitajapula on ollut olemassa jo kauan ennen koronaa.
– Jaksaminen ja turvallisuus ovat heikentyneet ja vaarantuvat koko ajan. Työnantajien taholta ei ole puututtu asiaan, vaikka nämä ovat työnantajan vastuulla. On odotettu, että hoitajat venyvät, missä muussa ammatissa pitää näin tehdä?
Laura Rahko muistutti mielenterveyden kriisin olevan yhä päällä.
– Mielen hyvinvointi on avainasemassa myös huoltovarmuuden ja kriisinsietokyvyn kannalta. Jos mielemme ovat rikki, ei meistä ole puolustamaan maata tiukassa tilanteessa. Energiahuoltovarmuudesta on puhuttu, mutta myös henkinen energia on otettava huomioon.
Maatalouden kannattavuuskriisin päälle on tullut kustannuskriisi, muistutti esimerkiksi Olli-Pekka Aalto.
– Syksyllä viljelijät vielä selvisivät laskuistaan. Nyt edessä on todellinen kuritus. Kuinka selvitä laskuista ja lainamenoista? Kulut ovat kasvaneet räjähdysmäisesti. Viljatiloilla ei ole ehkä mitään myytävää huonon satovuoden jäljiltä.
– Ruoka ei tule nappia painamalla. Tarvitaan monta työtuntia, muistutti Tarja-Riitta Koskinen.
Myös ilmastokriisistä muistutettiin eri puheenvuoroissa.
– 40–70 prosenttia on vaikutus päästöihin kulutuksella, eritoten ruoalla ja liikkumisella. Korona ja Venäjä ovat osoittaneet, että osaamme tehdä muutoksia nopeasti. Vain näin nuoret voi uskoa tulevaan, ja oikeus elinvoimaiseen maailmaan voi säilyä, keskustanuorten varapuheenjohtaja Jere Tapio sanoi.
Ari-Veikko Puska huomautti, että polttoaineen hinnasta puhuttaessa puhutaan Suomen ulkopuolelle menevästä rahasta.
– Paitsi että se saastuttaa ja köyhdyttää, se on tuonut myös miljardeja Venäjän sotakassaan. Vihreän siirtymän tulee olla mahdollisuus. Jossain vaiheessa on pärjättävä omillamme.
– Näyttää, että jos annamme muiden (kuin keskustan) toimia arkkitehtina vihreälle siirtymälle kyyti on kylmää. Voimme kääntää homman voitoksi uusiutuvilla energianlähteillä, Puska lisäsi.