Keskustan norminpurkuedustajat: Normitalkoilla on muutettu Suomen lainsäädäntökulttuuria – sujuvampaa sääntelyä ja vähemmän byrokratiaa

Keskustavetoisilla norminpurkutalkoilla on saatu sujuvampia palveluita kansalaisille, korostavat keskustan eduskuntaryhmän norminpurkuhanketta johtavat kansanedustajat Olavi Ala-Nissilä, Pertti Hakanen, Marisanna Jarva ja Ari Torniainen.

Keskustaedustajat ovat tyytyväisiä hallituksen säädösten sujuvoittamisen kärkihankkeen tuloksiin. Norminpurun uusimmat tulokset julkistettiin maanantaina.

– Sipilän hallitus on purkanut tai sujuvoittanut useita satoja säädöksiä. Voidaan puhua jo lainsäädäntökulttuurin muutoksesta. Kansalaisille tämä näkyy sujuvampina julkisina palveluina ja digitalisaation hyödyntämisenä esimerkiksi mobiiliajokortin käyttöönotossa ja matkapalveluja yhdistävissä matkaketjuissa, keskustan eduskuntaryhmän norminpurkukoordinaattori Olavi Ala-Nissilä toteaa.

Asumisen ja rakentamisen norminpurkutyöryhmän vetäjä, kansanedustaja Ari Torniainen pitää tärkeänä, että rakentamisen ja kaavoituksen sääntelyä on tehty sujuvammaksi.

Vuoden alussa astui voimaan viiden vuoden jatkoaika kevennettyjen rakentamis- ja kaavamääräysten kokeilulle.

Torniaisen mukaan kokeilulla on haettu kokemuksia siitä, miten joustavammilla ja nopeammilla rakentamisen menettelyillä voidaan edistää asuntorakentamista erityisesti kasvukeskuksissa.

– Tulevan maankäyttö- ja rakennuslain kokonaisuudistuksen yhteydessä arvioidaan, onko poikkeusmääräyksille pysyvää tarvetta. Tärkeä menettelyllinen uudistus on meneillään myös ympäristöllisissä luvissa, joihin on luotu uusi yhden luukun malli, Torniainen kertoo.

Työn ja yrittämisen työryhmän puheenjohtaja, kansanedustaja Marisanna Jarva kertoo keskustan olleen aktiivinen työllistämistä ja työllistymistä estävän byrokratian purkamisessa.

Jarva muistuttaa, että keskusta ajoi viime syksyn budjettiriihessä läpi parannuksen yrittäjän ei-omistavan perheenjäsenen työttömyysturvaan. Perheen yrityksessä työskentelevä henkilö, jolla ei ole omistusosuutta yrityksessä, määritellään työttömyysturvalaissa jatkossa palkansaajaksi.

– Iso uudistus on myös vuoden alussa käyttöön otettu kansallinen tulorekisteri, joka tuo parannuksia sekä työnantajille että työntekijöille, kun palkkatiedot ovat reaaliaikaisesti saatavilla, Jarva kiittää.

Ruoka ja biotalous -työryhmän puheenjohtajan, kansanedustaja Pertti Hakasen mielestä tärkeää on myös se, että norminpurkuhankkeessa on parannettu paitsi lainsäädäntöä myös viranomaisten palvelukulttuuria.

Hakasen mukaan elintarviketurvallisuusvirasto Evira on esimerkki siitä, miten viranomainen on lähtenyt muuttamaan rooliaan valvojasta valmentajaksi.

– Viranomaiset toki valvovat säädösten noudattamista, mutta niiden tehtävä on myös mahdollistaa kansalaisten toimintaa työssä ja vapaa-ajalla, Hakanen lisää.

Sipilän hallitus on tehnyt nyt 3,5 vuoden ajan töitä säädösten sujuvoittamisen kärkihankkeen eteen.

– Tavoitteena on ollut helpottaa kansalaisten arkea ja parantaa yritysten toimintaedellytyksiä ja tätä kautta Suomen kilpailukykyä. Toimintatapoja on uudistettu normeja purkamalla, digitalisaatiota ja sähköisiä palveluja edistämällä sekä kokeiluja hyödyntämällä, keskustaedustajat summaavat.

Norminpurkutulokset löytyvät kokonaisuudessaan osoitteesta https://www.norminpurku.fi/saadosten-maaratietoisella-sujuvoittamisella-tuloksia/