Keskustan konkarit Anttila ja Ala-Nissilä vaativat kestävää asuntopolitiikkaa – asukas keskiöön ja luutuneille tavoille kyytiä
Asuntopolitiikka kaipaa kipeästi päivitystä nykyaikaan ja pitkäjänteisempää katsetta tulevaisuuteen, toteavat keskustan kansanedustajat Sirkka-Liisa Anttila ja Olavi Ala-Nissilä.
Kansanedustajien mielestä viime vuosikymmenten hallitusohjelmissa on ollut kiitettävästi asuntopolitiikkaa eri painotuksin. Asuminen on ollut myös yksi Juha Sipilän (kesk.) hallituksen kärkihankkeista.
– Lounaisessa Suomessa haasteet kuitenkin kasvavat vahvan talous- ja työllisyyskehityksen takia. Tämä edellyttää koulutus- ja liikenneratkaisujen lisäksi tehokkaita toimia asuntopolitiikassa, he muistuttavat.
Isona ongelmana kansanedustajat näkevät asumisen kalleuden isoissa kaupungeissa, kun samaan aikaan muualla asuntoja on tyhjillään. Lisäksi asumisen tukijärjestelmästä käydään vilkasta keskustelua, mutta strategiat ja ohjelmat eivät ole ennaltaehkäisseet ongelmia.
Eduskunta käsitteli 24. lokakuuta tarkastusvaliokunnan mietintöä asuntopolitiikan kehittämiskohteista. Mietintö tarkastelee asuntopolitiikkaa laajasti ja nimeää ehdotuksessaan kymmenen erilaista toimea asuntopolitiikan parantamiseksi.
Työhön osallistuneet Ala-Nissilä ja Anttila peräänkuuluttavat uudenlaista julkista keskustelua asuntopolitiikasta.
– On nostettava asukas keskiöön ja uskallettava kyseenalaistaa luutuneita toimintatapoja ja säädöksiä. Yksi julkisen vallan toimi ei riitä, he toteavat.
Tarkastusvaliokunta ehdottaa kahdeksan vuoden asuntopoliittisen kehittämisohjelman tuomista selontekona eduskunnalle vuoden 2020 loppuun mennessä.
– Tämä on välttämätön ja mietinnön tärkein toimenpide-ehdotus. Tarvitsemme lisää tutkimusta sekä kriittistä rakenteiden ja säädösten tarkastelua, konkariedustajat toteavat.
Asuntojen kysynnän ja tarjonnan kohtaanto-ongelmat, kasvukeskusten asunto-ongelmat, asuntorakentamisen pullonkaulat, väestöltään vähenevien alueiden tyhjenevät asunnot ja kysyntä-tarjontatukien määrät ovat kaikki osa talouden suurta kuvaa, he jatkavat.
Yhtenä konkreettisena asiana edustajat nostavat esiin hallituksen päätöksen nostaa työasuntovähennyksen enimmäismäärää 250 eurosta 450 euroon kuukaudessa.
– Työasuntovähennys pitäisi ehdottamasti kehittää ja laajentaa koskemaan myös yhden hengen talouksia, kansanedustajat vaativat lopuksi.