Keskustan kolmas meppipaikka on veitsenterällä – ketkä käyvät tiukimman kisan pääsystä EU-parlamenttiin?
Onnistuuko keskusta säilyttämään kolme paikkaansa EU-parlamentissa?
Uusivatko Elsi Katainen ja Mirja Vehkaperä mandaattinsa? Kiilaako keskustakonkari Mauri Pekkarinen Brysselin koneeseen?
Vastaukset näihin ja moniin muihin kysymyksiin saadaan ensi sunnuntaina, kun suomalaiset valitsevat edustajikseen 13 europarlamentaarikkoa. Kun brexit toteutuu, Suomi saa lähettää EU-parlamenttiin vielä yhden mepin lisää.
Helsingin Sanomien tuore gallup povaa eduskuntavaalitappion kärsineelle keskustalle takaiskua myös eurovaaleissa.
Mielipidetiedustelun mukaan puolue jäisi vuoden 2014 eurovaalien tuloksesta 6,2 prosenttiyksikköä ja menettäisi yhden kolmesta meppipaikastaan.
Vihreille mielipidekysely lupailee yhtä lisäpaikkaa. Muut säilyttäisivät vanhat läänityksensä.
Tuloksiin kannattaa kuitenkin suhtautua varauksellisesti, sillä äänestysaktiivisuuden arviointi eurovaaleissa on hyvin vaikeaa.
Viime kerralla vain noin 39 prosenttia äänioikeutetuista vaivautui vaaliuurnille.
Päättyneellä vaalikaudella eduskunnan varapuhemiehenä toiminut Mauri Pekkarinen on kiistatta keskustan tunnetuin eurovaaliehdokas.
Helsingin Sanomien kyselyn mukaan 12 prosenttia vastanneista voisi äänestää ilmiömäisistä puhujanlahjoistaan ja 40 vuoden eduskuntaurastaan tunnettua keskisuomalaista.
Valtakunnallisesti tunnettu Pekkarinen voi olla houkutteleva ehdokas myös liikkuvien äänestäjien silmissä.
Kisa meppipaikoista on niin armotonta, että moni osaava ehdokas jää väistämättä nuolemaan näppejään.
Pekkarisen piikkipaikka keskustan sisäisessä kilvassa ei kuitenkaan ole kirkossa kuulutettu: europarlamentaarikko Elsi Katainen on kyselyn perusteella keskustalaisten ykkösvalinta.
Katainen nousi EU-parlamenttiin maaliskuussa 2018, kun Hannu Takkula siirtyi Euroopan tilintarkastustuomioistuimeen.
Pielavesiläinen on profiloitunut etenkin puhtaan ruoan ja vastuullisen metsäpolitiikan edistäjänä.
Myös EU-parlamentin pohjoisimmalla jäsenellä Mirja Vehkaperällä on hyvä mahdollisuus uusia meppipaikkansa.
Hän on Kataisen tavoin yksi keskustalaisten äänestäjien lempiehdokkaista Helsingin Sanomien kyselyssä.
Oululainen ex-kansanedustaja otti vastaan Paavo Väyryseltä vapautuneen meppipestin kesäkuussa 2018.
Pitkän uran tehnyt hyvinvointispesialisti Pekka Puska voi yltää EU-parlamenttiin nappisuorituksella.
Kahdeksan prosenttia kyselyyn vastanneista voisi äänestää kansainvälisesti meritoitunutta terveellisten elämäntapojen sanansaattajaa.
Eduskunnan jättänyt Puska on keskustalle tärkeä vahvistus, sillä hän haalii puolueelle ääniä perinteisesti kinkkisestä pääkaupungista.
Maaseudun Tulevaisuuden päätoimittaja Jouni Kemppainen voi lukeutua keskustan listan yllättäjiin.
Näyttävässä kampanjassaan pitkän linjan journalisti on kritisoinut perussuomalaisten ”veljeilyä” venäläismielisten populistipuolueiden kanssa ja puolustanut suomalaista metsänhoitoa.
Kisa meppipaikoista on armoton – moni osaava ehdokas jää väistämättä nuolemaan näppejään.
Kun vaalipiirinä on koko Suomi, kotimaan politiikassa kannuksensa ansainneilla ja otsikoista tutuilla ehdokkailla on etulyöntiasema.
Toisaalta eurovaalit toimivat monelle uudelle kyvylle ponnahduslautana esimerkiksi seuraaviin eduskuntavaaleihin.
EU-politiikkaan erikoistunut verkkolehti Politico ennustaa keskustan ja RKP:n eurooppapuolue Aldelle eurovaalien kolmatta sijaa keskustaoikeistolaisen EPP:n ja sosialistien jälkeen.
Aldea vahvistaa erityisesti liittoutuminen Ranskan presidentti Emmanuel Macronin La République En Marche! -puolueen kanssa.
Keskustaliberaalien noususuhdanne ei silti näytä säteilevän Pohjolan perukoille saakka.
Keskustelu EU-politiikasta loistikin poissaolollaan viime eduskuntavaaleissa. Sittemmin eurovaalit ovat jääneet hallitusneuvotteluiden varjoon.
EU-asioiden soisi nousevan tapetille viimeistään eurovaaliviikon taittuessa loppua kohden.