Keskustan Kallio ja vihreiden Mikkonen penäävät Essayahilta kunnon vastausta luonnonlaidunten pienenemisestä – "Ei ministeri voi tyytyä katsomaan sivusta"
Keskustan kansanedustaja Vesa Kallio ja vihreiden kansanedustaja Krista Mikkonen ovat jättäneet yhteisen kirjallisen kysymyksen maa- ja metsätalousministeri Sari Essayahille (kd.)
Kallion ja Mikkosen kirjallinen kysymys koskee Suomen luonnonlaitumille ja perinnebiotoopeille asetettujen pinta-ala tavoitteiden saavuttamista. Kaksikko kertoi jo joulukuussa käyneensä asiasta pitkin syksyä tuloksetta keskusteluja ministeriön suuntaan.
Kallio ja Mikkonen kysyvät ministeri Essayahilta, mihin toimenpiteisiin hallitus on ryhtymässä, jotta Suomi pääsee CAP-suunnitelmassa Euroopan unionin kanssa sovittuihin tavoitteisiin ympäristöhoitosopimusten osalta.
Kirjallisen kysymyksen ovat allekirjoittaneet keskustan ja vihreiden eduskuntaryhmien maa- ja metsätalousvaliokunnan ja ympäristövaliokunnan jäsenet.
Tiedotteen mukaan allekirjoittajia ovat keskustasta kansanedustajat Eeva Kalli, Anne Kalmari, Hanna Kosonen, Olga Oinas-Panuma ja Eerikki Viljanen. Vihreistä allekirjoittajina ovat kansanedustajat Tiina Elo ja Jenni Pitko.
Kallio ja Mikkonen sanovat yhteisessä tiedotteessaan, että uudet tulkinnat luonnonlaidunten ja perinnebiotooppien sopimusaloista ovat romahduttamassa Suomen hoitosopimusten piirissä olevan pinta-alan.
Kansanedustajakaksikko kertoo saaneensa alan toimijoilta arvion, jonka mukaan sopimusalat ovat pienenemässä uusien viranomaistulkintojen vuoksi jopa 15 000 hehtaaria.
– Näin ollen kehitys on täysin ristiriidassa suhteessa Suomen CAP-suunnitelmassa EU:n kanssa sovittuihin tavoitteisiin. Tavoitteeksi on asetettu pinta-alan kasvattaminen yli 50 000 hehtaariin. Luonnon monimuotoisuuden kannalta sopimusalojen tulisi kasvaa vielä tätä tavoitetta enemmän, tiedotteessa sanotaan.
Lukuisista yrityksistään huolimatta Kallio ja Mikkonen eivät ole saaneet ministeriltä tyydyttävää vastausta siihen, miten käsillä oleva sopimusalojen romahtaminen estetään.
He kertovat tehneensä asiasta aiemmin kirjallisen kysymyksen ja olleensa lukuisia kertoja yhteydessä ministeriöön. Asia on myös saanut huomiota julkisuudessa.
Kallion ja Mikkosen mukaan sopimusalojen uudet tulkinnat eivät palvele ketään. Alueiden hoitoon sitoutuneet viljelijät päätyvät heidän mukaansa lopettamaan, kun taloudellista kannustinta ei enää ole.
– Suomen saanto EU:sta pienenee, eli hoitosopimuksiin varatut rahat jäävät saamatta, kun asetettuihin tavoitteisiin ei päästä. Laidunnuksen loppuessa jo ennestään uhanlaiset perinnebiotoopit vähenevät ja niillä elävän lajiston olemassaolo vaarantuu, he summaavat.
Kansanedustajakaksikko kokee, että päätös on viemässä pohjaa pois tärkeältä työltä. Ministeri ei voi heidän mielestään katsoa asiaa vain sivusta.
– Suomalaiset viljelijät ovat avainasemassa luonnon monimuotoisuuden turvaamisessa ja luontokadon pysäyttämisessä maatalousympäristössä. MTK:n ja sen sisarjärjestö SLC:n uudessa monimuotoisuustiekartassakin painotetaan nimenomaisesti perinnebiotooppien tärkeyttä ja viljelijöiden roolia monimuotoisuuden ylläpitäjinä.
Kallio on ensimmäisen kauden kansanedustaja Kaakkois-Suomen vaalipiiristä.
Mikkonen on kolmannen kauden kansanedustaja Savo–Karjalan vaalipiiristä. Hän toimi sisäministerinä sekä ilmasto- ja ympäristöministerinä Rinteen ja Marinin hallituksissa.