Keskustan Hoskonen vaatii ministeri Mikkoselta nopeita toimia valkoposkihanhien häätämiseksi – "Eivät ne ymmärrä puhetta tai viittomakieltä"
Eduskunnan ympäristövaliokunnan puheenjohtajan, kansanedustaja Hannu Hoskosen (kesk.) mukaan valkoposkihanhien aiheuttamien tuhojen ehkäisystä on keskusteltu jo tarpeeksi. Nyt on hänen mukaansa aika toimia.
– Tarkennan, että nyt on viimeiset hetket toimia, Hoskonen linjaa Suomenmaalle.
Hoskosen mukaan kaikki keinot laser-tykeistä äänitehosteisiin ja muihin pelottomiin ovat osoittautuneet hyödyttömiksi valkoposkihanhien karkottamisessa. Hän ei myöskään usko, että paljon esillä olleet hanhipellot ratkaisisivat mitään.
– Ei ihminen voi hallita lintujen liikkeitä. Ne eivät ymmärrä puhetta tai viittomakieltä.
Ainoa toimiva keino Hoskosen mielestä on Ruotsissakin käytössä oleva suojametsästys. Pelko ammutuksi joutumisesta pitää valkoposkihanhet pois pelloilta, Hoskonen näkee.
– Miksi meidän pitäisi käyttää valtavia summia valtion rahaa peltojen suojaukseen ja valkoposkihanhien aiheuttamien tuhojen korvaamiseen? Metsästäjät voisivat hoitaa homman vastuullisesti ja lakia noudattaen täysin ilmaiseksi.
Ympäristövaliokunta järjestää torstaina 4. kesäkuuta julkisen kuulemisen valkoposkihanhien aiheuttamista tuhoista.
Hoskonen odottaa viimeistään silloin ympäristöministeri Krista Mikkoselta (vihr.) konkreettisia esityksiä, miten ongelmat saadaan ratkaistua.
Hoskosen mielestä Mikkosen olisi hyvä esittää seuraavaksi viideksi vuodeksi valkoposkihanhien suojametsästyksen mahdollistamista.
– Viisi vuotta on riittävän pitkä aikaväli. Ei mitään lyhyitä väliaikaisia pätkiä. Tallaisen kannan hoitaminen järkevälle tasolle on pitkäaikaista työtä, Hoskonen sanoo.
Samalla pitäisi Hoskosen mukaan aloittaa toimet siitä, että valkoposkihanhi poistettaisiin EU:ssa uhanalaisten lajien listalta. Sille pitäisi antaa omat vuosittaiset metsästysaikansa. Se ei hänen mielestään uhkaisia lintukantaa vaan tasapainottaisi nykyistä hallitsematonta tilannetta.
– Uhanalaisuuden määritelmä kyllä ihmetyttää. Kävin Kiteellä katsomassa tilannetta ja en ole ikinä nähnyt lintuja niin valtavan paljon kerralla. Se oli suorastaan pelottava näky, Hoskonen jyrähtää.
Jos valkoposkihanhitilanteelle ei löydy järkeviä ratkaisuja, pelkää Hoskonen sen tarkoittavan monien suomalaisten maatilojen konkurssia. Tuhot pelloilla ovat niin mittavia, että taloudelliset menetykset ovat todella isoja ja luvatut korvaukset eivät koskaan kata syntyneitä vahinkoja.
Sen vuoksi asialla on Hoskosen mukaan erityisen kiire. Laajamittaiset maatilojen konkurssit uhkaavat pahimmillaan suomalaista ruuantuotantoa ja omavaraisuutta.
Tämän kevään vahinkoja ei kuitenkaan enää ehditä pelastaa. Hoskosen mukaan suojametsästys pitäisi kuitenkin olla mahdollista jo syksyllä, jolloin valkoposkihanhet palaavat takaisin etelää kohti ja laskeutuvat taas suomalaisille pelloille.
Metsästyksen aiheuttama pelote jäisi lintujen muistiin ja toimisi ehkäisevästi seuraavana keväänä. Tosin silloinkin tarvittaisiin edelleen metsästyksen sallimista tuhojen estämiseksi.
– Pelote ei synnyt vuodessa. Siksi tarvitaan monivuotinen lupa.
Hallituksessa valkoposkihanhien aiheuttamista tuhoista on Hoskosen mukaan keskusteltu, mutta nyt toimet pitäisi saada käytäntöön. Selvimmin suojametsästystä vastustavat vihreät.
– Nyt on jaariteltu ihan tarpeeksi. Mielenkiinnolla odotan torstaina, millaisia nopeita toimia ministeri Mikkosella on esittää. Toivon, että järki on voittanut, Hoskonen sanoo.
