Keskustan ehdokasasettelun naiskato kuumentaa paikoin tunteita – Etelä-Pohjanmaan Utterin mukaan voivottelu ei auta

Viime päivinä on keskusteltu eduskuntavaalien ehdokasasettelusta, sillä useat keskustapiirit ovat syyskokouksissaan päättäneet listoistaan. Erityisesti närää ovat aiheuttaneet naisten ja miesten osuudet tietyillä alueilla.

Esimerkiksi Kymenlaaksossa viidestä ehdokkaasta neljä on naisia, kun taas Etelä-Pohjanmaalla ja Helsingissä suhde on päinvastainen. Molemmissa piireissä kymmenen ehdokkaan joukossa on toistaiseksi vain kaksi naista.

Keskustanaisten puheenjohtaja, kansanedustaja Ulla Parviainen pitää vinoutuneita listoja huolestuttavana asiana.

– Meidän pitäisi tehdä kaikkemme, jotta pystymme houkuttelemaan vapaita ääniä ja äänestäjiä, hän korostaa.

Kilpailukykyisellä listalla pitää olla monipuolinen edustus ammatti-, ikä- ja sukupuolijakautuman kannalta sekä vaalipiirin eri alueilta.

Keskustan ehdokasasettelujärjestelmä ei tunnu Parviaisen mukaan tähän rohkaisevan.

– Se, että yhdistykset tekevät esityksiä, ei ehkä tuota parasta mahdollista ehdokasvalikoimaa, hän pohtii.

Parviainen toteaa heti perään, että alhaalta ylöspäin suuntautuva vaikuttamiskuvio on toisaalta keskustan aatteen mukainen.

Sukupuolijakaumaa selittämään joutunut Etelä-Pohjanmaan keskustapiirin toiminnanjohtaja Aki Utter katsoo, että naisten heikko osuus listalla vaatii ehdottomasti toimenpiteitä.

– Ongelma on tunnistettu, mutta voivottelemalla se ei parane, hän huomauttaa

Utter hämmästelee sitä, että monella tuntuu olevan epäselvyyttä prosessista, jonka kautta ehdokkaaksi voi nousta.

– Pitää olla esitys ja suostumus, muuten ei piirikokous voi nimetä ehdokkaaksi. Piirikokous valitsee mielellään nuoria ja naisia, jos heitä vain esitetään.

Utter ei hyväksy ajatusta, että Etelä-Pohjanmaa olisi erityisen miesvaltainen piiri.

Hän huomauttaa, että piiristä on noussut monia vaikutusvaltaisia naisia, kuten europarlamentaarikko ja pari pääministeriäkin.

Toiminnanjohtaja kääntääkin katsetta naisten itsensä suuntaan.

– Kissan pitää nostaa häntänsä itse. Onko nyt vähän jäädytty sellaiseen moodiin, että joku muu tekee asiat omasta puolesta, Utter kysyy.

Etelä-Pohjanmaan listalla on vielä kaksi paikkaa vapaana. Toiminnanjohtajan mukaan nyt tehdään kaikki voitava, jotta näihin saataisiin värvättyä pystyviä naisia.

Myös Helsingissä ehdokashankinta on kesken. Keskustanaisten piirin puheenjohtaja Päivi Mononen-Mikkilä toteaa, että tavoitteena on saada listalle yhtä paljon miehiä ja naisia.

Tämä on tärkeää siksikin, että Helsingissä on paljon liikkuvia naisäänestäjiä.

– He äänestävät mielellään naista ja valitsevat oman ehdokkaansa usein hyvin lyhyellä aikavälillä, Mononen-Mikkilä tietää.

Myös Päijät-Hämeessä alustava tilanne vaikuttaa miesvaltaiselta. Viidestä ehdokkaasta neljä on miehiä. Toiminnanjohtaja Jukka Sällinen uskoo, että asia muuttuu.

Kaksi paikkaa on vielä vapaana, joiden osalta piirihallitus täydentää listaa myöhemmin.

– Meillä on toiminnassa paljon naisia. Sukupuolijakauma ei ole aiheuttanut ongelmia.

Onko naisten kynnys suostua ehdolle korkeampi kuin miesten?

Keskustanaisten puheenjohtaja Parviaisen mukaan naisten on esimerkiksi vaikeampi saada rahoitusta.

Paikoin ilmenee myös oman reviirin varjelua ja naisen on selvitystenkin perusteella hankalampi hankkia kannuksia politiikassa.

Naisjärjestön kontolle listojen vääristymistä ei voi Parviaisen mielestä yksinään sälyttää.

Hän toivoo, että asiasta keskustellaan rakentavassa hengessä puolueen sisällä ja kannustaa piirihallituksia ottamaan asian vakavasti.

– Viestini ei ole miesvastainen. Meillä on äärimmäisen päteviä miehiä ehdolla. Tärkeää on tasapaino. Vaaleja ei kannata mennä häviämään jo listantekovaiheessa.

Kaikkialla asiat eivät ole naisten näkökulmasta yhtä huonosti.

Kymenlaaksossa ja Pohjois-Savossa taas naisia on listalla enemmistö. Toiminnanjohtaja Sami Porkka Kymenlaaksosta kertoo, että piirihallituksessa on välillä jouduttu miettimään, että miehiä on sukupuolikiintiöiden edellyttämä määrä.

– Kummastakin sukupuolesta kyllä löytyy päteviä mihin tahansa tehtävään. On tärkeää, että tasapaino säilyy, hän toteaa.

Pohjois-Savossa kahdeksasta ehdokkaasta viisi on naisia.

– Tekisi tietysti mieli sanoa, että olemme tehneet valtavasti töitä tämän asian eteen, mutta on siinä ollut hyvää tuuriakin, toiminnanjohtaja Kimmo Valta toteaa.

Piirissä on joka tapauksessa ollut jo pitkään selkeänä ohjeena, että tavoitteena on saada listoille miehiä ja naisia puolet ja puolet.

– Tätä kulttuuria on rakennettu kunta- ja seurakuntavaaleista lähtien. Kunnallisjärjestöille muistutetaan jatkuvasti, mihin tähdätään.