Keskustalaiset palkansaajat haluavat ääntään kuuluviin – "Keskustan iso mahdollisuus on nyt"
Kansanedustaja Tuomas Kettunen piti huomiota herättävän keskustan ryhmäpuheen, kun eduskunta käsitteli helmikuussa vasemmistopuolueiden työmarkkinavälikysymystä.
Kainuulaisedustaja maalasi kuvan oikealta laidalta tulevasta hallituksen tiejyrästä, joka ei liikahda mihinkään. Vasemmalla laidalla puolestaan töröttää Hakaniemen soppatykki, johon demarit ovat uponneet päätä myöten.
Keskelle siirtyminen auttaisi.
Kettunen sai puheesta paljon palautetta, sillä se osui monien keskustalaisten tuntoihin.
Keskustalaiset palkansaajat ovat alkaneet järjestäytyä, Kettunen kertoo. He keskustelevat esimerkiksi satapäisessä sosiaalisen median ryhmässä, johon Kettunen itsekin kuuluu.
– On mukavaa nähdä, että tällaista alhaalta ylöspäin nousevaa vaikuttamista on syntynyt, hän sanoo Suomenmaalle eduskunnassa.
Keskustassa moni kokee, että yrittäjän ääni kuuluu puolueessa kovaa, mutta palkansaajapolitiikka puuttuu sen rinnalta. Pääministeri Juha Sipilän (kesk.) kausi kilpailukykysopimuksineen ei myöskään ole unohtunut puheista, Kettunen kertoo.
– Että menikö kaikki asiat ihan oikein ja kuunneltiinko ihmisiä tarpeeksi, hän kuvailee.
Ay-henkisten keskustalaisten mielestä muutoksen aika on nyt, kun keskusta on oppositiossa ja Petteri Orpon (kok.) hallitus ajaa mittavia työmarkkinauudistuksia lakkoaaltoon ajautuneita palkansaajia kuuntelematta.
Keskustan työntekijäpolitiikka ei ole ollut kovin selkeää, sen Kettunen myöntää. Eduskuntaryhmä työstää parhaillaan tarkempia vaihtoehtojaan hallituksen ajamille uudistuksille.
Kettunen uskoo, että sekä yrittäjien että palkansaajien asiat mahtuvat puolueessa saman katon alle. Hänen mielestään työelämäuudistuksia tarvitaan, mutta niitä pitää tehdä sopimalla.
– Keskustalainen linja on se, että sekä työntekijän että yrittäjän pitää voida hyvin. Keskusta kannattaa luottamusyhteiskunnan rakentamista.
Keskustassa vaikuttava porilainen keittiölaitevastaava Matti Hatanpää kokee, että keskusta on jakautunut palkansaajien ja yrittäjien porukoihin, mutta se oma linja eli kultainen keskitie puuttuu.
Hän haluaa, että yrittäjien puolueena profiloituneen keskustan politiikka laajenee.
– Ajattelen, että totuus työmarkkina-asioista on jossain siinä puolimatkassa. Molemmilta osapuolilta vaaditaan vähän joustamista, jotta saadaan hyvä ratkaisu. Ei näissä asioissa kukaan yksin voita.
Hatanpää sanoo, että nykyhallitus harjoittaa sanelupolitiikkaa, ”mikä ei ole ikinä hyvä asia”.
– Jos ajatellaan Sipilän aikaa, niin kaikki ei onnistunut täydellisesti, mutta kaikki olivat kuitenkin saman neuvottelupöydän ääressä.
Suurin osa suomalaisista ja keskustalaisista on palkansaajia.
Alpi Ripatti
Mäntyharjulainen lähihoitaja Alpi Ripatti kuuluu myös niihin keskusta-aktiiveihin, jotka haluavat keskustalle omaa vahvaa palkansaajapolitiikkaa. Ripatti kokee, ettei keskusta erotu näissä linjauksissa riittävästi kokoomuksesta.
– Siitä huolimatta, että suurin osa suomalaisista ja keskustalaisista on palkansaajia.
Ripatin mielestä keskustassa on perinteisesti ajateltu, että palkansaajien asia ja siihen liittyvä ay-toiminta on vasemmistolaisuutta ja sosialismia. Hän uskoo, että palkansaajatkin ovat tottumuksesta sopeutuneet keskustan linjauksiin.
– Keskustan kannatuskriisi on mahdollista pysäyttää, kun palkansaajat kokevat puolueen aitona vaihtoehtona, hän uskoo.
Ripatti haluaa keskustalaisen työmarkkinamallin, joka vähentää vastakkainasettelua, vahvistaa yhteiskuntarauhaa ja etsii ratkaisuja yhdessä osapuolten kanssa ilman pakkoa ja sanelua. Keskusta ei ole Suomen Yrittäjien tai SAK:n linjalla, vaan omalla linjallaan, hän näkee.
– Keskustan iso mahdollisuus on nyt, kun työmarkkinatilanne on jännittynyt eikä hallituksella ole tahtoa neuvottelupöytään.
Kansanedustaja Kettunenkin pelkää, että hallituksen jyräävä tyyli jättää railoja työelämään ja koko yhteiskuntaan.
– Syksyllä aletaan käydä palkkaneuvotteluja. Miten tämä tilanne heijastuu sinne? Keskustan palkansaajaporukasta aistin, että he haluavat ratkaisukeskeisyyttä.
– Keskustalainen ajatuskulma löytyy siitä, että me olemme myös niiden ihmisten puolella, joilla ei ole etujärjestöjä takanaan, Kettunen sanoo.
Hänen on vaikea ymmärtää esimerkiksi sitä, että hallitusohjelman mukaan palkkatuettu työ ei jatkossa kerrytä työssäoloehtoa. Kettunen sanoo, että palkkatuen ansiosta moni pitkäaikaistyötön on päässyt työn syrjään kiinni.
– Perussuomalaiset huutavat, että tämä on tempputyöllistämistä, mutta se ei pidä paikkaansa.
Kettunen ei anna hallitukselle kiitosta myöskään aikuiskoulutustuen ja vuorotteluvapaan lopettamisesta.
– Paljon puhutaan työurien pidentämisestä. Mutta mitä tulee vuorotteluvapaan tilalle, jotta työssä jaksetaan myös tulevaisuudessa?
Kettusen mielestä perussuomalaiset antoi katteettomia vaalilupauksia ilmoittautumalla duunaripuolueeksi. Hän kysyy, mitä sanovat ne puoluetta äänestäneet, työttömäksi jäävät lapsiperheiden vanhemmat, joilta viedään myös työttömyysturvan lapsikorotukset.
– Hyväksyvätkö he tämän?