Keskustajohtaja Annika Saarikko: Hyvinvointiyhteiskunta on pelastettava – "Työvoiman lisääminen on ainut tie"

Politiikka

Koronapandemian ja Ukrainan sodan sävyttämän vaalikauden aikana hallitus ylsi kahteen erityisen merkittävään saavutukseen, keskustan puheenjohtaja, valtiovarainministeri Annika Saarikko arvioi Suomenmaalle.

Suomalainen luottamusyhteiskunta kesti koronavuosien turbulenssin.

– Suomessa onnistuttiin välttämään suurta eripuraa. Viranhaltijoiden arvostelu pysyi maltillisena verrattuna moneen muuhun maahan. On historiallinen saavutus, että luottamus tieteeseen ja hallintoon säilyi, Saarikko katsoo.

Venäjän aloittaman hyökkäyssodan kauskantoisimpana seurauksena Saarikko pitää Suomen päätöstä pyrkiä puolustusliitto Naton jäseneksi. Hän muistuttaa, että sodasta johtopäätöksensä vetänyt keskusta ryhmittyi ratkaisun tueksi yksimielisesti.

Pääministeri Sanna Marinin (sd.) johtaman viiden puolueen hallituksen taival lähenee loppuaan.

Hallituksen rahaministerinä toiminut Saarikko on kertonut, että hallitusyhteistyössä oli piirteitä, joita keskustajohtaja ei jää kaipaamaan.

Silti SDP:n ja keskustan varaan kasattu hallitus pystyi Saarikon mukaan uudistamaan hyvinvointiyhteiskuntaa.

Hän haluaa nostaa esille kolme onnistumista, joissa keskusta oli avainasemassa.

– Välttämätön ja aivan viime hetkillä toteutettu sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistus tehtiin maakuntapohjalta – ei liittämällä kuntia toisiinsa pakolla. Perhevapaauudistus toteutui tismalleen keskustan näkemysten mukaisesti. Se kunnioittaa perheiden valinnanvapautta sekä lapsen oikeutta viettää aikaa kummankin vanhemman kanssa. Lisäksi tällä vaalikaudella Suomen energiaomavaraisuutta on vahvistettu hyödyntämällä koko Suomen voimavaroja.

Vaalikausi on osoittanut, ettei kakkospaikka hallituksessa tarjonnut sellaista tuulensuojaa, jota osa meistä oli toivonut.

Mennyttä vaalikautta Saarikko pitää keskustan kannalta monella tapaa poikkeuksellisena.

Valtiovarainministerin salkkuun tarttuminen mursi vuosikymmeniä kestäneen kaavan, jossa keskusta on joko johtanut hallitusta pääministeripuolueena tai istunut oppositiossa. Saarikon mielestä tämä on jäänyt liian vähälle huomiolle, kun kommentaattorit ovat pohtineet syitä keskustan matalaan kannatukseen.

– Vaalikausi on osoittanut, ettei kakkospaikka hallituksessa tarjonnut sellaista tuulensuojaa, jota osa meistä oli toivonut.

– Olisikin helppoa vetää sellainen johtopäätös, ettei vaalitappion jälkeen pidä mennä hallitukseen. Samalla on kuitenkin hyvä huomata, että nykyisen puoluekentän pohjalta on kovin vaikea koota ideologisesti yhtenäisiä, voittajien hallituksia.

Saarikko arvioi, että keskusta on altistunut kovalle kritiikille myös siksi, että edellinen ja nykyinen vaalikausi ovat keskenään hyvin erilaisia. Puoluejohtajan mielestä aatteellisten erojen ei kuitenkaan pitäisi olla keskustalle kohtuuttoman hankalia.

– Olemme ennenkin voineet mennä hallitukseen ideologisesti erilaisten puolueiden kanssa, hän muistuttaa.

– Tulkitsen, että politiikan arvioissa näkyy keskellä olemisen sietokyvyn vaikeus – toki myös vaalitappion jälkeinen itsetunnon puute.

Viime viikolla julkaistu Ylen gallup tarjosi keskustalle kaivatun valonpilkahduksen, kun puolueen tulos nousi 1,9 prosenttiyksikköä. Kannatusta oli 10,9 prosenttia.

Keskustan puheenjohtajaan gallup valoi taistelutahtoa.

– Nykyiseen kannatukseen ei voi olla tyytyväinen. Tärkeintä olisi, että keskustalaiset uskoisivat meidän merkityksellisyyteemme ja välttämättömyyteemme. Ennen vaaleja teemme näyttävän loppukirin.

Vaalipäivään on vielä kuukausia, mutta puolueissa käydään jo kierroksilla. Mielipidekyselyjä johtavan kokoomuksen puheenjohtaja Petteri Orpo on ehtinyt pohdiskella ääneen porvarihallituksen muodostamisen edellytyksiä.

Toisaalta SDP, vihreät ja vasemmistoliitto ovat ilmoittaneet, etteivät ne ryhdy hallitusyhteistyöhön perussuomalaisten kanssa.

Näissä ennenaikaisissa hallitusspekulaatioissa keskustan roolin ruotiminen on jäänyt vähemmälle.

Kysytään puheenjohtajalta, mihin puolue tähtää.

– Lähdemme tavoittelemaan vähintään yhtä hyvää tulosta kuin viime vaaleissa, Saarikko sanoo.

Hallitusyhteistyön ratkaisee kansalaisten meille osoittaman luottamuksen määrä.

Muistin virkistykseksi mainittakoon, että keskusta sai vuoden 2019 eduskuntavaaleissa äänistä 13,8 prosenttia.

Tuolloin vaalitappiota edelsi hallitusyhteistyö perussuomalaisten ja kokoomuksen kanssa. Voisiko sama hallituspohja tehdä paluun?

– Hallitusyhteistyön ratkaisee kansalaisten meille osoittaman luottamuksen määrä – se on vilpitön vastaus hallituspohjakysymyksiin. Keskusta pyrkii toteuttamaan poliittisia tavoitteitaan, kuten mikä tahansa itseään kunnioittava puolue.

– Äänestäjä ratkaisee, löytyykö Suomesta riittävää tukea näille tavoitteille.

Gallupien pohjalta yhtenä mahdollisena vaihtoehtona seuraavaksi hallitukseksi on pidetty myös kokoomuksen ja SDP:n varaan rakentuvaa sinipunaa.

– Sinipuna-aikana Suomi velkaantui syvästi, vaikka silloin ei edes ollut maailmanlaajuisia kriisejä. Lisäksi sinipunan aikana Suomen voimavaroja keskitettiin suurimpiin kaupunkeihin. Siinä viestini sinipunasta, Saarikko tokaisee. 

Saarikosta vaaliväittelyiden ykkösaiheesta ei ole epäilystä – se on talous. Kyse on siitä, miten kodeissa pärjätään elinkustannusten nousun kanssa. Toisaalta intohimoja herättää valtiontalous ja suhtautuminen julkiseen velkaan.

Kokoomuksen tavoin myös keskusta pitää perusteltuna velkaantumisen pysäyttämistä ja talouden sopeuttamista. Puolueessa nähdään, ettei velkaa voida ottaa loputtomasti. Saarikko korostaa, että on vastuutonta väittää, että jatkossakin kaikkea voidaan vain luvata lisää.

– Silti merkittävä ero verrattuna oikeistopuolueisiin on siinä, että keskustalle julkinen talous ei ole päämäärä, vaan keino pelastaa hyvinvointiyhteiskunta.

Sopeutustarpeen suuruudesta Saarikko on kokoomuksen Orpon kanssa samaa mieltä. Se on noin miljardi euroa vuodessa.

– Mittakaava noudattelee valtiovarainministeriön linjaa, jota pidämme keskustassa perusteltuna. Samalla kuitenkin myönnämme, että leikkausten toteuttaminen on erittäin vaikeaa.

Meiltä puuttuu ihmisiä työelämästä, puuttuu työelämän kannusteita, puuttuu lapsia, syntyvyys on liian alhainen.

Keskustalainen valtiovarainministeri haluaa kiinnittää huomion suureen kuvaan. Saarikon mukaan ei auta vaikka ”näivettäisimme itsemme hengiltä”, jos Suomessa ei ole riittävästi yrittäjyyttä ja ihmisiä töissä. 

– Meiltä puuttuu ihmisiä työelämästä, puuttuu työelämän kannusteita, puuttuu lapsia, syntyvyys on liian alhainen, Saarikko listaa.

– Jos meitä verrataan muihin Pohjoismaihin, keskeisin ero liittyy työvoiman määrään. Sen lisääminen on ainut tie kasvuun. Muuten julkisen talouden kohtaloksi jää näivettyminen.

Talouteen on saatava puhtia siksi, että ikääntyvän Suomen asiat on hoidettava kunnialla.

– Meille keskustassa sopii oikein hyvin, jos esimerkiksi ikäihmisten hoivapalvelut nousevat vaalien keskeiseksi aiheeksi. Liian monen ikäihmisen elämä on turvatonta, koska olemme nojanneet kotihoidon autuuteen.

Saarikon mukaan keskustan talousajattelu eroaa kokoomuksesta siinä, että koko Suomen voimavarat halutaan ottaa aidosti käyttöön.

Perussuomalaisten ihmiskäsitystä keskustajohtaja pitää puolestaan liian valikoivana. Konkreettisesti se tarkoittaa keskustaa tiukempaa suhtautumista työperäiseen maahanmuuttoon.

Eduskuntavaaleissa keskusta aikoo Saarikon mukaan puhua muun muassa perheiden merkityksestä ja lapsimyönteisyyden lisäämisestä.

Keskusta ei myöskään ole luopunut taannoisesta avauksestaan erityistalousalueiden perustamiseksi eri puolille maata.

– Haastan mielelläni muita puolueita siitä, onko koko Suomen voimavarojen hyödyntäminen niiden mielestä tärkeä asia, Saarikko sanoo.

Laajemmin keskusta esittelee eduskuntavaalien kärkitavoitteitaan vaalistarttinsa yhteydessä 27. tammikuuta.

Saarikko lupaa, että vaalikeväänä äänestäjät näkevät eteenpäin katsovan ja luottamusta herättävän keskustan, jonka edustajat ovat tavattavissa kaikkialla Suomessa.

– Keskusta uskaltaa puhua niistä asioista, jotka ovat Suomelle tärkeitä. Olemme vakuuttuneita, että suomalaiset haluavat kuulla tosiasioita kriisien keskellä.