Keskusta vastustaa Oulun ja Lapin vaalipiirien muuttamista vaalialueeksi – Myös ministeriön vaalijohtaja arvostelee esitystä
Eduskuntapuolueiden työryhmä esittää eduskuntavaaleihin muutosta, jossa Oulun ja Lapin vaalipiireistä tulisi niin sanottu vaalialue. Puolueista keskusta kuitenkin vastustaa esitystä.
Eduskuntapuolueet saivat Petteri Orpon (kok.) hallitukselta tehtäväkseen madaltaa piilevää äänikynnystä sellaisilla alueilla, joilla se on korkea. Termi tarkoittaa sitä, kuinka suurella äänimäärällä puolue saa vaalipiiristä vähintään yhden kansanedustajan.
Esitetyssä maalissa Oulussa ja Lapissa äänestettäisiin jatkossakin oman vaalipiirin ehdokkaita. Puolueiden välinen paikkajako kuitenkin määrittyisi yhteisen vaalialueen tuloksen mukaan.
Vaalialue syntyisi, jos vaalipiirin asukasluku laskisi niin, että sieltä valittaisiin enää alle kahdeksan edustajaa. Lapissa on jo näin, joten se olisi ensimmäisenä vuorossa.
Työryhmän mukaan muutos vaatisi perustuslain muuttamista. Sitä ehdotetaan voimaan vuodesta 2031 alkaen.
Keskustan puoluesihteeri Antti Siika-aho jätti ehdotukseen eriävän mielipiteensä. Keskustan mielestä loppuraportin ehdotukset pitäisi hylätä, sillä ne ovat vääriä keinoja uudistaa Suomen vaalijärjestelmää.
Vaalialuemalli on puolueen mielestä liian monimutkainen ja epätarkoituksenmukainen.
– Hallitusohjelmassa ja työryhmän loppuraportissa esitetyt keinot tavoitteisiin nähden pilkkovat suomalaista vaalijärjestelmää ja johtaisivat toteutuessaan äänestäjien eriarvoiseen asemaan vaalipiireissä, eriävässä mielipiteessä sanotaan.
Perinteisesti vaalijärjestelmän merkittäviin muutoksiin on vaadittu eduskuntapuolueiden yksimielisyyttä.
Myös oikeusministeriön vaalijohtaja Arto Jääskeläinen jätti loppuraporttiin kriittisen lausuman. Työryhmän asiantuntijajäsen Jääskeläinen pitää ongelmana sitä, että Suomeen muodostuisi kaksi erilaista tapaa laskea vaalien tulokset.
– Mielestäni tämä ei edistäisi vaalijärjestelmämme ymmärrettävyyttä eikä olisi omiaan vahvistamaan sitä kohtaan tunnettua luottamusta, Jääskeläinen sanoo.
Hänestä sekään ei ole ongelmatonta, että Oulun vaalipiirin äänestäjät vaikuttaisivat Lapin vaalitulokseen ja päinvastoin.
Jääskeläisen mukaan ehdotus olisi myös kansainvälisesti vertaillen erikoinen. Ei ole yleistä, että maan eri osissa olisi erilaiset laskentasäännöt.
Jääskeläinen esittää lausumansa lopuksi kaksi vaihtoehtoista etenemistapaa. Niistä ensimmäisessä Suomen 12 vaalipiiriä jaettaisiin uudelleen.
Esimerkissä osaa vaalipiireistä yhdistettäisiin ja osaa jaettaisiin kahtia. Esimerkiksi Uudenmaan vaalipiiristä irrotettaisiin erilleen Espoon, Vantaan ja Kauniaisten vaalipiiri ja Pirkanmaasta Tampereen vaalipiiri.
Toisessa ehdotuksessa koko Manner-Suomesta tehtäisiin vaalialue. Vaalien tulos laskettaisiin puolueiden koko maan äänimäärien perusteella.
Oikeusministeri Leena Meri (ps.) sanoo STT:lle, ettei keskustan vastustus välttämättä estä uudistuksen edistämistä.
– Totta kai sillä on merkitystä, että yksi ryhmä ei ole sitä hyväksynyt. Mutta eihän se tietenkään suoranainen estekään ole, että tätä ei voisi edistää, Meri sanoo.
Meren mukaan hallituksessa keskustellaan kevään aikana, edetäänkö asiassa ja jos edetään, millä tavalla. Hän sanoo tutustuvansa työryhmän raporttiin mielenkiinnolla ja korostaa, että linjoja jatkosta ei vielä ole.
Ministeri toteaa, että kyse on puolueiden yhteisestä asiasta, eikä ratkaisu ole yksin hänen omista ajatuksistaan kiinni.
– Yritetään aina löytää sellainen malli, joka suurin piirtein kaikille kävisi ja ainakin merkittävälle enemmistölle, Meri sanoo.
– Kuitenkin tämä piilevä äänikynnys on ollut ongelma, jota on haluttu taklata. Jos sitten ajatellaan, että tätä ei voisi viedä kuin yksimielisenä, en tiedä, löytyykö sellainen malli.
Meri huomauttaa, että muutos edellyttäisi joka tapauksessa perustuslain muutosta kahdella vaalikaudella. Päätös riippuisi myös seuraavasta hallituksesta ja eduskunnasta.