Keskusta päivitti työperäisen maahanmuuton linjaansa – prosessit nopeiksi, lupa-asiat kuntoon ilman viivytyksiä

Työperäinen maahanmuutto

Keskustan työperäistä maahanmuuttoa pohtinut työryhmä on saanut valmiiksi puolueen työperäisen maahanmuuttolinjan päivittämisen, keskusta kertoo tiedotteessaan. Puoluehallitus hyväksyi päivitetyn linjan kokouksessaan torstaina.

Työryhmä käsitteli työssään ainoastaan työperäistä maahanmuuttoa, muuhun maahanmuuttoon se ei ottanut kantaa.

– Suomalaista hyvinvointiyhteiskuntaa ylläpidetään työllä, johon tarvitaan yhä enenevissä määrin myös ulkomailta saapuvia osaajia maamme huoltosuhteen heikentyessä. Jo pelkästään teknologiateollisuuteen tarvitaan seuraavan kymmenen vuoden aikana 130 000 uutta osaajaa samalla, kun vuoteen 2030 mennessä työikäisiä on Suomessa noin 130 000 vähemmän, tiedotteessa kerrotaan.

Suomi tarvitsee keskustan mukaan työperäistä maahanmuuttoa.

– Työperäistä maahanmuuttoa koskevien prosessien tulee olla nopeita ja tänne saapuvien erialojen osaajien on saatava lupa-asiat kuntoon viivyttelemättä. Tällä hetkellä työlupahakemukset käsitellään maahanmuuttovirastossa, joka käsittelee niiden ohella myös esimerkiksi turvapaikka-asioita. Keskusta esittää, että työperäinen maahanmuutto eriytetään maahanmuuttovirastosta sujuvan käsittelyn turvaamiseksi kaikissa olosuhteissa.

Työryhmän jäsen, kansanedustaja Hanna Huttunen katsoo, että käytäntö on osoittanut, ettei Maahanmuuttovirasto aina pysty palvelemaan asiakkaitaan riittävän ripeästi.

– Eriyttämällä työlupien käsittelyn Maahanmuuttovirastosta muualle pystymme varmistamaan sen, että työlupien myöntäminen ei hidastu esimerkiksi sen vuoksi, että turvapaikkahakemuksia on jätetty suuri määrä, hän toteaa.

Työperäistä maahanmuuttoa tarvitaan työvoimapulasta kärsiville aloille, keskusta toteaa. Työperäisen maahanmuuton ja työelämän tarpeiden tulee puolueen mukaan kohdata, jotta työperäisestä maahanmuutosta saadaan paras mahdollinen hyöty irti.

Suomeen voitaisiin luoda Kanadan mallin mukainen maahanmuuttajien pisteytysjärjestelmä, työryhmän puheenjohtaja, kansanedustaja Joonas Könttä pohtii. Siinä työperäisiä maahanmuuttajia pisteytettäisiin esimerkiksi koulutuksen ja kielitaidon perusteella.

– Pelkkä pisteytysjärjestelmä ei toki riitä, vaan Suomen on myös aktiivisesti houkuteltava koulutettuja maahanmuuttajia. Pisteytysjärjestelmällä pystyisimme kuitenkin varmistamaan, että maahanmuuttajan osaaminen vastaa työelämän tarpeita ja vaatimuksia, Könttä linjaa.

Kun maahanmuuttaja on saapunut Suomeen työn perässä, on hänellä yleensä vino pino asioita hoidettavana erilaisten viranomaisten kanssa. Hän ei kuitenkaan osaa välttämättä suomea tai ruotsia, jolloin viranomaisasiointiin joudutaan käyttämään tarpeen mukaan tulkkia, keskusta kuvaa.

– Julkisten palveluiden saatavuutta englanniksi on laajennettava. Kaikki viranomaispalvelut tulisi olla saatavana englanniksi. Tämä lisää Suomen houkuttelevuutta työperäisen maahanmuuton kohteena, toteaa työryhmän jäsen, kansanedustaja Tuomas Kettunen.