Keskusta hiillosti hallitusta yhteisvelasta – "Onko kanta kriittinen vai kielteinen?"
Toiseksi suurin oppositiopuolue keskusta jatkoi eduskunnan kyselytunnilla pääministeri Petteri Orpon (kok.) hallituksen hiillostamista mahdollisesta uudesta EU:n yhteisvelasta.
Keskustan Katri Kulmuni huomautti Orpon sanoneen Pääministerin haastattelutunnilla, että Suomi voisi tietyissä olosuhteissa tukea yhteisvelkaa. Kulmunin mukaan asiasta on kuitenkin kuultu ristiriitaisia puheenvuoroja sekä kokoomuksesta että perussuomalaisista.
Kulmuni huomautti, että hallitus on ilmaissut suhtautuvansa uusiin yhteisvastuullisiin velkamekanismeihin vain ”kriittisesti”, ei kielteisesti.
– Suhtaudutte kriittisesti velkapaketteihin, mutta miten on, oletteko Suomen puolesta valmis lopulta hyväksymään tien uusille yhteisvastuullisille velkamekanismeille? Ja vastaukseksi riittää ”kyllä” tai ”ei”.
Pääministeri Orpo vastasi, että hallituksen kanta yhteisvelkaan on kriittinen, mikä tarkoittaa kielteistä. Orpon mukaan hallitus ei hyväksy yhteisvelkaa sen covid-elvytyksen tyyppisiin ratkaisuihin.
– Mutta ollaan nyt sen verran kuitenkin rehellisiä, että Ukraina muodostaa poikkeuksen. Ukrainan kysymys on eksistentiaalinen, se on olemassaolokysymys Ukrainan kansalle, Euroopan turvallisuudelle.
Orpon mukaan pöydällä pitää siksi olla joku mahdollisuus, mutta sitä ennen voi tehdä muutakin.
– Esimerkiksi tällä hetkellä on pöydällä Venäjän jäädytettyjen varojen ja niiden tuottojen käyttäminen Ukrainan tukemiseen. Kaksi kolme miljardia vuodessa ovat tuotot. Me voidaan ottaa 50 miljardia yhteistä velkaa näitä Venäjän varoja vastaan ja rahoittaa sillä Ukrainaa. Eli huoli pois tämänkin osalta, se on vasta aivan vihonviimeinen, mutta kyllä meidän pitää tässäkin asiassa ajatella ukrainalaisia, jotka siellä taistelevat.
Keskustan Jouni Ovaska totesi keskustan tekevän kaikkensa, että Ukraina saa tukensa.
– Mutta tämä yhteisvelka on nyt eri kysymys. Me suhtaudumme siihen periaatteellisesti. Me emme hyväksy sitä, että Eurooppa lähtee yhteisvelkaan.
Ovaskan mukaan viime vaalikaudella eduskunnassa hyväksyttiin selkeällä enemmistöllä, että elpymispaketti on kertaluonteinen, mutta nyt kanta on edelleen epäselvä.
– Te sanoitte, että kriittinen on kielteinen. No miten sitten on, kun tuolla Euroopassa neuvottelette: oletteko te kriittisiä vai kielteisiä vai mitä tämä tarkoittaa? Suomalaisille on jäänyt nyt epäselvä kanta. Ja monessa kohtaa, missä Suomen kanta on ollut kriittinen, valitettavasti teidän hallituksenne kohdalla se on tarkoittanut hyväksymistä.
Orpo arveli, että hallituksen pitää tehdä sellainen EU-oppikirja, missä kerrotaan, että kriittinen tarkoittaa samaa kuin kielteinen.
– Mutta todetaan se nyt vielä kolmannen tai neljännen kerran tässä, että hallitus vastustaa, ei kannata, uusia yhteisvelkaan perustuvia elvytysratkaisuja tai vastaavia talouden elementtejä.
Keskustan eduskuntaryhmän puheenjohtaja Antti Kurvinen ei kuitenkaan tyytynyt tähänkään vastaukseen.
– Haluaisin nyt, että valtiovarainministeri Riikka Purra, joka vastaa meidän budjettivallastamme, kertoisi: Mikä on hallitusryhmien suuressa valiokunnassa runnoman ”kriittisen” kannan ero selkeään kielteiseen? Miksi te murennatte viime vaalikauden yksimielistä päätöstä?
Purra näki, että oppositiolla on vaikeuksia ymmärtää täysin yksiselitteistä kieltä, jota ministeriaitiosta sanotaan.
– Ei, hallitukselle ei käy tulonsiirtoihin, yhteisvelkaan, epäsymmetriseen fiskaaliunioniin, fiskaaliseen kapasiteettiin, ylipäätänsä erilaisiin rahastoihin, joihin perustuu maksuosuuksia, joissa toiset maat rahoittavat toisia, liittyvät järjestelyt. Ne eivät meille sovi.
Purran mukaan viime eduskuntavaalikaudella hyväksytyt ”varsin kovat lausumat” on käytännössä sellaisenaan siirretty nykyisen hallituksen ohjelmaan.
– Sen sijaan te hallituspuolueena viime kaudella sanoitte ”kyllä” elvytyspaketille, mikä avasi tämän tien, että itsekin neljän viikon välein neuvostossa joudun näitä ehdotuksia vastustamaan, Purra valitteli.