Open Navbar
Close Navbar
  • Uutiset
  • Keskusta
  • Näkökulmat
  • Blogit
  • Mielipiteet
  • Tapahtumat
  • Näköislehti
  • Mediatiedot
  • Asiakaspalvelu
  • Toimitus
  • Palaute ja juttuvinkki
  • Tilaa Suomenmaa
Lataa Suomenmaa-sovellus: IOS / Android
  • Mediatiedot
  • Asiakaspalvelu
  • Toimitus
  • Palaute ja juttuvinkki
  • Tilaa Suomenmaa
  • Uutiset
  • Keskusta
  • Näkökulmat
  • Blogit
  • Mielipiteet
  • Tapahtumat
  • Näköislehti
Haku
Politiikka

Lauri Relander nousi yllättäen presidentiksi vain 41-vuotiaana – Kokemattomuudesta tuli hänelle taakka

30.5.2023 22:00
Lue lisää 
Reportaasi
Koulutusvastuiden lisäys ympäri maata avaa Lapin yliopistossa opiskelevalle Henna Nätyngille uusia mahdollisuuksia. (Kuva: Jouni Porsanger)

Keskittämispuheet hallitsivat – sitten keskusta sai korkeakouluista vastaavan salkun ja suunta muuttui

Korkeakoulupolitiikkaan on laskeutunut tällä vaalikaudella työrauha, sanovat alaa läheltä seuraavat
Samuli Vänttilä 7.3.2021 10:00, muokattu 8.3.2021 8:41
Jaa Twiittaa Lähetä Jaa
a– a+
Reportaasi

Moni keskustalainen oli tyytyväinen kesällä 2019, kun hallituksen salkkujaosta kerrottiin julkisuuteen. 

Puolueen lähteminen mukaan demarivetoiseen hallitukseen rajun vaalitappion jälkeen jakoi mieliä, mutta tiede- ja kulttuuriministerin salkku oli jotain sellaista, jota keskustalaiset olivat toivoneet pitkään. 

Koulutusasiat olivat edellisen kerran keskustalaisen ministerin vastuulla 1970-luvulla. Marjatta Väänänen toimi opetusministerinä syyskuusta 1976 toukokuuhun 1977. 

Nyt keskusta ei saanut täyttä opetusministerin vastuuta, mutta tiedeministerille kuuluu korkeakoulupolitiikka. Sitä pidettiin keskustassa merkittävänä. 

Puolitoista vuotta myöhemmin onkin aika kysyä, mikä korkeakoulupolitiikassa muuttui keskustalaisen ministerin myötä. 

– Paljonkin, keskustan puheenjohtaja Annika Saarikko sanoo. 

Hän aloitti tiede- ja kulttuuriministerinä vuosi sitten kesällä, mutta jäi elokuussa 2019 vuodeksi äitiyslomalle. Tiede- ja kulttuuriministerin tehtäviä hoiti sillä aikaa Hanna Kosonen. 

Saarikko huomauttaa, että tiede- ja kulttuuriministerin salkku on paljon muutakin kuin korkeakoulupolitiikkaa. Siihen kuuluvat olennaisesti myös kulttuuri-, liikunta-, nuoriso- ja kirkkoasiat.  

– Ne kaikki ilmentävät hyvin laajasti yhteiskunnan henkisiä arvoja. Siksi keskustassa kutsumme tätä sivistyssalkuksi, Saarikko luonnehtii. 

Mutta jos puhutaan korkeakoulupolitiikasta, siinä olennainen muutos on Saarikon mukaan työrauha. 

Korkeakoulukenttä on ollut viime vuosina jatkuvien uudistusten kohteena. Tahti on ollut monille korkeakouluille suorastaan hengästyttävä. 

Viime vaalikaudella opetusministeri Sanni Grahn-Laasonen (kok.) puhui voimakkaasti yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen profiloitumisen sekä yhdistymisen puolesta. Korkeakoulukentällä se herätti huolen joidenkin yksiköiden lakkauttamisesta. 

– Kaikki se aiheutti korkeakouluille vakauden ja kehittämisrauhan puutetta. Siihen olemme halunneet tässä hallituksessa vastata, Saarikko sanoo. 

Yksi iso ongelma korkeakouluissa on ollut se, että niiden omaehtoiselle kehittämistyölle ei ole ollut aikaa ja resursseja. Eikä sitä työtä ole välttämättä arvostettukaan. Ohjeita, määräyksiä ja uudistuksia on tullut paljon ylhäältä päin. 

– Me olemme halunneet luottaa korkeakoulujen omaan kykyyn ja rohkeuteen tehdä valintoja. Korkeakouluilla on usein paras käsitys niiden oman alueen tarpeista, Saarikko summaa. 

Korkeakoulut kaipaavat nyt työrauhaa, sanoo tiede- ja kulttuuriministeri Annika Saarikko (kesk.). Lehtikuva: Roni Lehti

Luottamuksen merkitys nousee esiin myös yliopistokenttää edustavan Keijo Hämäläisen puheissa. 

Hän on Suomen yliopistojen rehtorineuvoston UNIFI ry:n puheenjohtaja sekä Jyväskylän yliopiston rehtori. 

Hämäläisen mukaan yliopistot ovat toivoneet jo pitkään itsenäisempää roolia sekä luottamusta siihen, että opetuksen laatu säilyy yliopistojen omasta päätöksenteosta huolimatta. 

– Tunne on vahvasti sellainen, että meihin on nyt luotettu. Koronarajoituksienkin kohdalla meidän toiveitamme ja ajatuksiamme on kuunneltu opetus- ja kulttuuriministeriössä hyvin, Hämäläinen sanoo. 

Hän vahvistaa Saarikon näkemyksen, että pitkään muutosten kourissa ollut korkeakoulukenttä on tällä vaalikaudella saanut kauan kaivattua työrauhaa, jos koronaviruksen aiheuttamia lisäponnistuksia ei oteta lukuun.  

Jo hallituksen alku oli vakuuttava. 

– Kun Saarikko piti ensimmäisen linjapuheensa korkeakoulu- ja tiedekentälle, osoitti hän heti olevansa hyvin perehtynyt asioihin. Se loi uskoa, että meidänkin näkemyksiämme ja rooliamme tullaan huomioimaan. 

Toiminta on jatkunut samanlaisena senkin jälkeen, Hämäläinen näkee. 

– Sekä Saarikko että Kosonen ovat osoittaneet, että he tuntevat yliopistojen asiat. Molemmat ovat olleet hyvin tavoitettavissa ja myös itse aktiivisia meidän suuntaamme. Kumpikin on osoittanut merkittävää arvojohtamisen kykyä, kun negaatioilla ei ole tarpeettomasti nostatettu yliopistoväen tunteita. 

Näkyvimpiä korkeakoulupoliittisia toimia tällä vaalikaudella ovat olleet koulutuspaikkojen ja koulutusvastuiden lisäykset ympäri Suomea. 

Yliopistoihin ja ammattikorkeakouluihin on tulossa opetusministeriön laskelmien mukaan yli 10 000 uutta aloituspaikkaa vuosille 2020–2022. 

Koulutusvastuita on annettu korkeakouluille suorastaan avokätisesti. Oulun yliopisto saa psykologian koulutuksen, Jyväskylän ja Turun yliopistot diplomi-insinöörikoulutuksen, Itä-Suomen yliopisto logopedian ja Åbo Akademi farmasian koulutusohjelman.  

Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu saa konetekniikan, Kajaanissa aletaan kouluttaa sosionomeja, Karelia-ammattikorkeakoulussa geronomeja, Lapissa rakennusmestareita ja Seinäjoella tieto- ja viestintätekniikan insinöörejä. 

Rahaakin korkeakouluille tuli 60 miljoonan euron lisäyksellä perusrahoitukseen. 

Se herätti jonkin verran kiistaa myös keskustan sisällä, kun syksyllä 2019 valtiovarainministerin tehtävää hoitaneen Mika Lintilän (kesk.) budjettiesitys olisi kohdistanut rahoitusta jaksotetusti huomattavasti pienemmillä summilla. Silloinen tiede- ja kulttuuriministeri Kosonen lähti siitä, että koko potti olisi saatava kerralla. 

Lopulta hallitus päätti syksyn 2019 budjettiriihessä, että yliopistojen pysyvää perusrahoitusta nostetaan 40 miljoonalla eurolla ja ammattikorkeakoulujen 20 miljoonalla eurolla vuodessa. 

– Kyllä monella paikkakunnalla on nyt voitu huokaista helpotuksesta, että keskittämisen aika korkeakoulupolitiikassa on ohi tai ainakin hiljentymässä, Hanna Kosonen sanoo. 

Koulutusvastuiden ulottaminen eri puolille maata on hänen mukaansa yksi selkeimpiä asioita, joissa keskustalaisen tiede- ja kulttuuriministerin kädenjälki näkyy. 

Koulutusvastuita on lisätty aloille, joiden ammattilaisista on Suomessa pulaa. 

Muutos on iso. Keskittämispuheet ovat hallinneet korkeakoulukenttää hyvin pitkään.  

Politiikan lähimenneisyydestä löytyy muutamia korkeakoulujen supistamistoimia, joista on tullut keskustalaisille suoranaisia traumoja. Kajaanin ja Savonlinnan opettajankoulutusten lakkautukset ovat niistä näkyvimpiä. 

Korkeakoulutuksen keskittämistä on perusteltu paitsi taloudellisilla säästöillä, myös opetuksen ja tieteellisen tutkimuksen tason kohdentamisella. Toimintaa on ohjannut ajatus siitä, että isompi yksikkö on yhtä kuin laadukkaampi tutkimus ja opetus. 

Kososen mukaan keskustalaiset ovat halunneet panna sille linjalle stopin. 

– En usko siihen, että pieni tai iso on ratkaiseva tekijä opetuksen ja tutkimuksen laadussa, vaan eri tilanteissa toimivat eri keinot. 

– Toivottavasti tämän jälkeen ymmärretään, että korkeakoulutuksen rakenteelliseen uudistamiseen on paljon muitakin keinoja kuin keskittäminen. 

Monella paikkakunnalla on nyt voitu huokaista helpotuksesta, sanoo vuoden tiede- ja kulttuuriministerinä vaikuttanut Hanna Kosonen. Kuva: Jari Laukkanen

Koulutusvastuiden lisääminen alueellisiin korkeakouluihin liittyy Kososen mukaan myös hallitusohjelman yhteen ydinajatukseen eli tasa-arvoon. Sitä edistääkseen opetus- ja kulttuuriministeriö on käynnistänyt korkeakoulutuksen saavutettavuusselvityksen, jota vetää professori Laura Kolbe. 

Selvityksessä on tarkoitus kartoittaa korkeakoulutuksen esteitä niin vähemmistöjen, liikuntaesteisten, sosioekonomisten taustojen kuin sukupuoltenkin näkökulmasta. 

– Maantieteellinen saavutettavuus otetaan ilman muuta myös huomioon, Kosonen korostaa. 

Eri puolilla Suomea sijaitsevilla korkeakouluilla on Kososen mukaan iso aluetaloudellinen hyöty.  

Ne tuovat jo itsessään useita työpaikkoja ja houkuttelevat samalla ympäristöönsä myös yrityksiä. Työpaikat ovat lähtökohta sille, että jokin alue säilyy elinvoimaisena ja houkuttelevana. 

Siksi korkeakoulupuolella on haluttu tiivistää myös elinkeinoelämän ja korkeakoulujen välistä yhteistyötä. Osaajia pitäisi löytää niihin tarpeisiin, joista tulee pulaa 5–10 vuoden päästä. 

– Uusien opiskelijoiden lisäksi me olemme pyrkineet vahvistamaan jatkuvan oppimisen periaatteen mukaisesti lisä- ja muuntokoulutusta. Tässä työssä yritykset ovat olleet vahvasti mukana. 

Jatkuvan oppimisen uudistuksella pyritään Kososen mukaan muuttamaan niin työikäisten suomalaisten, työnantajien kuin oppilaitostenkin asennetta koulutukseen. 

– Oppiminen on elinikäinen matka. 

Keskustanuorten puheenjohtajan Hanna Markkasen mielestä keskustalaisen tiede- ja kulttuuriministerin linjaama politiikka on vastannut monelta osin siihen, mitä keskustalaiset ovat koulutuspolitiikalta vuosikaudet toivoneet. 

Tyytyväinen hän on ennen kaikkea koulutuspaikkojen ja -vastuiden lisäämiseen ympäri maata. Tiiviimmät suhteet elinkeinoelämään ovat Markkasen mukaan myös hyvä asia: ne tuovat valmistumisen jälkeisen työelämän lähemmäksi opiskeluaikaa. 

– Koulutuksen saavutettavuuden korostaminen osuu sekin hyvin keskustalaisiin arvoihin. Se on vastaus koulutuksen eriytymiseen, joka Suomessa on osittain päässyt tapahtumaan. 

Markkanen huomauttaa, että nyt toteutettavaan korkeakoulupolitiikkaan vaikuttaa myös hallituspohja. 

– Viime vaalikaudella tällaisen politiikan toteutuminen ei olisi ollut kokoomuslaisen opetusministerin johdolla mahdollista. Se on ihan selvä. 

Enemmän Markkanen toivoisi keskustalaiselta tiede- ja kulttuuriministeriltä opiskelijoiden jaksamiseen ja toimeentuloon liittyvien asioiden korostamista. 

– Ne puhuttavat opiskelijoita kaikkein eniten. Nykymalliin emme ole tyytyväisiä. 

Kokoomuslaisen opetusministerin johdolla tällainen korkeakoulupolitiikka ei olisi ollut mahdollista, keskustanuorten Hanna Markkanen sanoo. Kuva: Heidi Lahdelma/ keskustanuoret

Eri puolilla Suomea sijaitsevat korkeakoulut vaikuttavat keskeisesti myös siihen, minne opiskeluiässä olevat nuoret keskittyvät asumaan.  

Rovaniemellä asuva Henna Nätynki on siitä osuva esimerkki. Hän on kotoisin Lapin länsiosissa sijaitsevasta Pellosta ja opiskelee Rovaniemen yliopistossa johtamisen psykologiaa. 

Nätynki haluaisi kuitenkin syventää perinteisen psykologian opintojaan, sillä ala kiinnostaa ja psykologeista on pulaa koko maassa.  

Nätynki on pitkään ajatellut, että hänen täytyy muuttaa psykologian opintojen vuoksi kauas kotiseudultaan, sillä tällä hetkellä psykologiaa voi Suomessa opiskella Helsingissä, Turussa, Tampereella, Jyväskylässä tai Joensuussa. 

Nätyngin mielestä Helsinki tuntuu niistä houkuttelevimmalta. 

– Nyt kun psykologia tulee Ouluun, voinkin ajatella niin, että asun edelleen Pohjois-Suomessa, mutta suoritan myös haaveilemani tutkinnon. Toivon, että päätöksen myötä muutkin näkisivät asian niin, että uniikkeja koulutuksia löytyy muualtakin kuin Helsingistä, ja moninaiset koulutusohjelmat Pohjois-Suomessa ovat vahvuus, Nätynki pohtii. 

Koulutusvastuiden ja aloituspaikkojen lisäykset on otettu ilolla vastaan myös niissä yliopistoissa, jotka niitä ovat saaneet. 

Keijo Hämäläisen mukaan koko korkeakoulukenttä ei kuitenkaan linjaukselle hurraa. Korkeakoulujen profiloinnille ja keskittämiselle löytyy omat kannattajansa. 

Itse hän sanoo sijoittuvansa näkemysten puoliväliin. Hämäläinen on työskennellyt aiemmin pitkään Helsingin yliopiston vararehtorina. Sieltä hän sanoo saaneensa vahvan ymmärryksen yliopistojen keskittämistä ja profilointia korostaville näkemyksille. 

– Kaksi ensimmäistä vuotta Jyväskylässä olin kriittisempi ajatukselle, että yliopistoa pitäisi kehittää ympäristön ja alueellisten tarpeiden näkökulmasta. Huolellisen analyysin jälkeen ymmärrän tätäkin ajatusta nyt hyvin, Hämäläinen pohtii. 

– Suomalaiset ovat vähän huonoja liikkumaan. Tyypillisesti yli puolet yliopistoista valmistuvista jää työskentelemään sille alueelle, jossa ovat koulutuksensa saaneet. Koulutusvastuilla ja koulutuksen alueella saavutettavuudella on siksi iso merkitys. 

Hämäläisen mielestä olennaisinta on katsoa opiskelijoiden hakupainetta, työmarkkinoita ja yliopiston kyvykkyyttä korkealaatuiseen opetukseen.

Esimerkiksi hän nostaa Jyväskylän saaman diplomi-insinöörin koulutuksen, joka alana kiinnostaa opiskelijoita ja työllistää ihmisiä niin Keski-Suomessa kuin koko maassakin. 

– Asiakkaat ja markkinat ovat siis kunnossa. Lisäksi Jyväskylässä on pitkäaikaisena monitieteellisenä yliopistona kyvykkyyttä luoda uskottava ja hyvätasoinen koulutusala. Siksi on perusteltua saada diplomi-insinöörin koulutus tänne, Hämäläinen sanoo. 

Jyväskylässä hän sanoo huomanneensa myös sen, että keskitetyssä korkeatasoisessa huippuyksikössä piilee sekä hyviä että huonoja puolia. Esimerkiksi hän nostaa Jyväskylän yliopiston liikuntatieteellisen tiedekunnan, joka tunnetaan korkeasta laadustaan niin koulutuksellisesti kuin tutkimuksellisestikin. 

– Liikuntatieteellisen korkeasta tasosta ei voi muuta kuin olla ylpeä. Se tuo hyötyjä koko Suomeen. Kääntöpuoli on kuitenkin se, että meillä Suomessa kaikki liikunta-alan ammattilaiset koulutetaan yhdestä muotista. Erilaisia näkökulmia ja painotuksia ei pääse syntymään. 

Yliopistojen rehtorineuvoston puheenjohtaja Keijo Hämäläinen kiittelee Annika Saarikko ja Hanna Kososta aktiivisuudesta. Kuva: Petteri Kivimäki/ Jyväskylän yliopiston kuva-arkisto

Kun puhutaan korkeakouluista, nousee keskiöön usein juuri niiden koulutuksellinen puoli.  

Korkeakoulujen yksi perustehtävä on tuottaa osaajia yhteiskunnan ja elinkeinoelämän tarpeisiin. Sen vahvistaminen näkyy myös hallituksen politiikassa. Ja niin pitää näkyäkin. 

Hämäläinen on kuitenkin huolissaan yliopistojen tutkimuksellisen roolin painoarvon kaventumisesta. Korkeakouluilta toivotaan huipputason tutkimuksia ja innovaatioita, mutta tutkijalähtöinen tutkimus jää usein unohduksiin. Rahakin virtaa helposti hankkeisiin, joilla on suorempi hyöty elinkeinoelämän ja työllistymisen kannalta. 

– Perustutkimus on kuitenkin kaiken pohja, jotta voidaan tehdä tavoitteellista ja soveltavaa huipputason tutkimusta. Perinteinen tutkimus vaatii usein pitkäjänteisen, vuosia kestävän työn, Hämäläinen sanoo. 

Kaikkea tutkimusta ei myöskään voida tehdä pelkästään innovaatioiden ja elinkeinoelämän näkökulmasta. Hämäläinen haluaa painottaa tutkijalähtöisen tutkimuksen roolia. 

– Helposti tulee tilanteita, että elinkeinoelämän edustajat toivovat tutkimusta jostain asiasta, koska markkinat ovat sellaiset. Tutkijat taas näkevät pitkäaikaisia kehityslinjoja, ja heidän mielestään tutkimusta täytyy kohdentaa ihan muualle. 

Korkeakoulujen ja elinkeinoelämän yhteistyön tiivistämisessä tuleekin Hämäläisen mukaan riittämään työsarkaa. Osapuolet näkevät toisensa tarpeettoman helposti vastakkainasettelun kautta. 

– Luulen kuitenkin, että molemmilla osapuolilla on tahtotilaa vastakkainasettelun purkamiseen. 

Kaikki kuitenkin maksaa. Mittavat panostukset koulutukseen talouskriisin keskellä saattavat monista tuntua kummallisilta, kun lähitulevaisuudessa koko yhteiskunnassa voidaan jakaa lähinnä vain niukkuutta. 

Sitäkin on kysytty, miksi hallitus lisää aloituspaikkoja, vaikka ikäluokat pienenevät. 

Hanna Kosonen korostaa, että Suomeen on kertynyt useiden vuosien aikana mittava hakijasuma, kun kymmenet tuhannet nuoret ovat jääneet ilman korkeakoulupaikkaa. 

Sen suman purkaminen on tarpeellista jo pelkästään siitä näkökulmasta, että nuoret löytäisivät paikkansa yhteiskunnassa. Aloituspaikkojen lisäykset eivät ole pysyvä toimi, vaan ne perustuvat määräaikaisuuteen. 

– Suomi tarvitsee korkeasti koulutettuja osaajia tulevaisuudessa. Siihen on järkevää panostaa nyt, kun työpaikkoja on koronakriisin vuoksi tarjolla vähemmän. On yhteiskunnalle hyödyllisempää maksaa koulunpenkillä istumisesta kuin työttömänä olemisesta. 

Saarikko huomauttaa, että väestön koulutustaso vaikuttaa keskeisesti Suomen mahdollisuuksiin selvitä edessä koittavasta työ- ja talouselämän mullistuksesta. Tulevaisuuden työelämä kun tulee olemaan ihan jotain muuta kuin nyt. 

– Korkeakoulut ovat aina olleet Suomen taloudellisen nousun ja menestyksen pohja. Siihen haluamme uskoa nytkin. 

Saarikko myös korostaa, ettei rahaa ole jaettu korkeakouluille pelkästä jakamisen ilosta. Kun korkeakoulut ovat nyt saaneet työrauhaa ja rahoitusta, tullaan heiltä tulevaisuudessa kysymään, että mihin se raha meni. 

– Pohjimmiltaan se kytkeytyy ajatukseen, että miksi keskusta on mukana tässä hallituksessa. Me olemme puolustamassa vastuullista talousajattelua. 

Reportaasi on julkaistu alun perin Suomenmaan kuukausilehdessä 12/2020. Suomenmaan voit tilata täältä.

Lue myös

Unitutkimus: Tässä menee sydämelle haitallisen nukkumisen raja

Tuoreen tutkimuksen mukaan säännölliset liian vähäiset yöunet lisäävät sydämen vajaatoiminnan riskiä. Heart-lehdessä julkaistusta...
31.5.2023 22:00

Venäläispoliitikko: Vuoden 1917 kaltainen vallankumous tulee pian

Ilja Ponomarevin mukaan presidentti Putinilla ei ole muuta vaihtoehtoa kuin lähteä
31.5.2023 22:00

Tutkijat löysivät 4000 vuotta vanhan ruton

Tutkijat ovat löytäneet Britanniasta 4000 vuotta vanhaa ruttoa DNA-näytteistä, kertoo BBC. Ne ovat vanhimmat...
31.5.2023 21:39
Jaa Twiittaa Lähetä Jaa

Aihetunnisteet

Annika Saarikko hanna kosonen keskusta korkeakoulut koulutus koulutuspolitiikka tiede- ja kulttuuriministeri tiedepolitiikka

Ei kommentteja

Voit kommentoida kirjauduttuasi palveluun. Tarvitset kirjautumiseen Suomenmaa-tunnuksen

Kirjaudu sisään

Viidesti viikossa kiinnostavimmista sisällöistä koostettu uutispaketti sähköpostiisi?

Tilaa Suomenmaan ilmainen uutiskirje.

Luetuimmat

  • Päivä
  • Viikko
  • Kuukausi
Ylistetyt turkkilaislennokit katosivat Ukrainan rintamalta – Insider: Tässä syy
Uutiset | 30.5.2023 22:15
Onko ensi talvena taas edessä raju sähkökriisi? – Näin vastaa energiapomo
Uutiset | 31.5.2023 14:45
Unitutkimus: Tässä menee sydämelle haitallisen nukkumisen raja
Uutiset | 31.5.2023 22:00
Venäläispoliitikko: Vuoden 1917 kaltainen vallankumous tulee pian
Uutiset | 31.5.2023 22:00
Tutkijat löysivät 4000 vuotta vanhan ruton
Uutiset | 31.5.2023 21:39
EU-johtaja: Putin ei aio neuvotella – ”tuplannut joukkonsa Ukrainassa”
Uutiset | 30.5.2023 10:02
Yle: Perussuomalaisesta rikosilmoitus – syytti valtuuston kokouksessa Pride-liputuksen kannattajia eläimiin sekaantumisen ja seksin suojaikärajan laskun 12:een hyväksymisestä
Uutiset | 31.5.2023 19:43
Itärajan parjattu pilottiaita sai piikkilankakruununsa – ”Kansalaisille ei ole mennyt perille, miksi tämä rakennetaan”
Uutiset | 30.5.2023 16:10
Keskustan Mehtälä roimii kovin sanoin EU:n metsäkatoasetuksesta – ”Mehän ollaan kohta nälässä”
Uutiset | 31.5.2023 18:02
Krasnodarin öljynjalostamoihin tehty lennokki-iskuja, kertovat venäläisviranomaiset
Uutiset | 31.5.2023 13:50
USA:n ex-kenraalilta synkkä varoitus jättiläisten sodasta – ”Tältä näyttää epäonnistunut pelote”
Uutiset | 24.5.2023 22:15
Ylistetyt turkkilaislennokit katosivat Ukrainan rintamalta – Insider: Tässä syy
Uutiset | 30.5.2023 22:15
Skandaali Venäjällä: Ohjusekspertti syytettynä vehkeilystä Kiinan kanssa
Uutiset | 24.5.2023 15:40
IS: Nyt puhuu Putin-huvilan urakoitsija: Uhkaava tilanne toimistolla
Uutiset | 25.5.2023 9:40
Ukrainalaislehti: Krasnodariin Etelä-Venäjällä on hyökätty ilmasta
Uutiset | 26.5.2023 8:58
Onko ensi talvena taas edessä raju sähkökriisi? – Näin vastaa energiapomo
Uutiset | 31.5.2023 14:45
Kremlin vakoilupomo sähisee: ”Painukaa hiiteen”
Uutiset | 25.5.2023 22:15
Japani komensi hävittäjät ilmaan – Rannikoiden edustalle ilmestyi venäläiskoneita
Uutiset | 25.5.2023 14:26
Pähkinäsaaren rauhan raja jakaa suomalaisia edelleen taloudellisesti ja terveydellisesti – Historian oppituntien klassikko täyttää 700 vuotta
Uutiset | 27.5.2023 10:00
Esitys: Venäjälle kuusipäiväinen työviikko
Uutiset | 24.5.2023 15:00
USA:n ex-kenraalilta synkkä varoitus jättiläisten sodasta – ”Tältä näyttää epäonnistunut pelote”
Uutiset | 24.5.2023 22:15
Tätä tärkeätä kivennäisainetta kannattaa syödä – ehkäisee aivojen kutistumista
Uutiset | 17.5.2023 21:50
CNN: Venäjä rahtaa Ukrainaan museotavaraa – ”Neuvostoliittolaiset eivät koskaan heittäneet mitään pois”
Uutiset | 8.5.2023 11:47
Naton vahva epäily: Venäjä miinoittanut Itämeren kriittiset putket ja kaapelit
Uutiset | 4.5.2023 13:50
Skandaali Venäjällä: Ohjusekspertti syytettynä vehkeilystä Kiinan kanssa
Uutiset | 24.5.2023 15:40
Ydinkäyttöinen lentotukialus romuttamolle – Jenkkien projektista povataan kallista ja vaikeaa
Uutiset | 7.5.2023 22:00
Bulgarian asetehtaat tuottavat täydellä teholla sotatarvikkeita Ukrainalle, mutta Venäjän vuoksi se on julkinen salaisuus
Uutiset | 2.5.2023 19:35
Hätähuuto: Valko-Venäjän valtaus jo käynnissä
Uutiset | 16.5.2023 14:48
IS: Nyt puhuu Putin-huvilan urakoitsija: Uhkaava tilanne toimistolla
Uutiset | 25.5.2023 9:40
Ylistetyt turkkilaislennokit katosivat Ukrainan rintamalta – Insider: Tässä syy
Uutiset | 30.5.2023 22:15

Uusimmat

Unitutkimus: Tässä menee sydämelle haitallisen nukkumisen raja
Uutiset | 31.5.2023 22:00
Venäläispoliitikko: Vuoden 1917 kaltainen vallankumous tulee pian
Uutiset | 31.5.2023 22:00
Tutkijat löysivät 4000 vuotta vanhan ruton
Uutiset | 31.5.2023 21:39
Suomalainen kaupunki kuudes Euroopan ilmanlaatu-mittauksessa – PLL: Ilmansaasteet aiheuttavat Euroopassa vuosittain yli tuhannen lapsen kuoleman
Uutiset | 31.5.2023 21:30
Yle: Perussuomalaisesta rikosilmoitus – syytti valtuuston kokouksessa Pride-liputuksen kannattajia eläimiin sekaantumisen ja seksin suojaikärajan laskun 12:een hyväksymisestä
Uutiset | 31.5.2023 19:43
Putinin sähköshokki herätti Naton, sanoo Macron – ranskalaispresidentti oli kuvaillut sotilasliittoa aiemmin aivokuolleeksi
Uutiset | 31.5.2023 18:59
Dokumentti kertoo Marinin hallitusviisikon taustoista – ohjaaja pitää merkittävänä, ettei kukaan kasvanut ydinperheessä
Uutiset | 31.5.2023 18:28
Ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa pohtinut ryhmä sai työnsä valmiiksi – Orpo sanoo hallitusneuvotteluiden maalin siintävän jossakin
Uutiset | 31.5.2023 18:18
Keskustan Mehtälä roimii kovin sanoin EU:n metsäkatoasetuksesta – ”Mehän ollaan kohta nälässä”
Uutiset | 31.5.2023 18:02
Norjan ulkoministeri: Ukrainan paikka on osana euroatlanttista perhettä
Uutiset | 31.5.2023 17:48
Näytä lisää
cover_image

Lue uusin Suomenmaa

Kirjaudu ja lue näköislehti Tilaa lehti Lue näköislehti

Pääkirjoitukset

Kunnissa on alkanut soten jälkeinen elämä
Pääkirjoitus | 31.5.2023 21:00
Hallituksen synty taisi varmistua, vaikka arvojen ristiriita jää elämään
Pääkirjoitus | 29.5.2023 21:00
Science-lehden tutkimus mykisti hiilinielukeskustelun, mutta teki Suomenkin hiilineutraaliustavoitteesta vieläkin tärkeämmän
Pääkirjoitus | 26.5.2023 21:00

Toimitus suosittelee

Saarikko ei jännittänyt, kun hallitusneuvottelijat kriiseilivät maahanmuutosta – ”RKP:ssä on totuttu enemmän sivuosiin”
Uutiset | 30.5.2023 11:23
Näkökulma: Orpon porukka ei tarvitse kevätpesintärauhaa
Näkökulma | 26.5.2023 13:36
Pähkinäsaaren rauhan raja jakaa suomalaisia edelleen taloudellisesti ja terveydellisesti – Historian oppituntien klassikko täyttää 700 vuotta
Uutiset | 27.5.2023 10:00

Uutiset

  • Uusimmat
  • Luetuimmat
Unitutkimus: Tässä menee sydämelle haitallisen nukkumisen raja
Uutiset | 31.5.2023 22:00
Venäläispoliitikko: Vuoden 1917 kaltainen vallankumous tulee pian
Uutiset | 31.5.2023 22:00
Tutkijat löysivät 4000 vuotta vanhan ruton
Uutiset | 31.5.2023 21:39
USA:n ex-kenraalilta synkkä varoitus jättiläisten sodasta – ”Tältä näyttää epäonnistunut pelote”
Uutiset | 24.5.2023 22:15
Ylistetyt turkkilaislennokit katosivat Ukrainan rintamalta – Insider: Tässä syy
Uutiset | 30.5.2023 22:15
Skandaali Venäjällä: Ohjusekspertti syytettynä vehkeilystä Kiinan kanssa
Uutiset | 24.5.2023 15:40

Mielipiteet

  • Uusimmat
  • Luetuimmat
Sinulta pois vai molemmilta?
Mielipide | 31.5.2023 11:03
Anonyymit asiantuntijat
Mielipide | 31.5.2023 10:10
Leijonaääniä
Mielipide | 31.5.2023 9:37
Onnellisuuden kirous
Mielipide | 31.5.2023 9:00
Keskusta ja raatorehellisyys
Mielipide | 25.5.2023 8:51
Keskustan uudistuminen on linjakysymys
Mielipide | 26.5.2023 9:24
Potkiiko Helsinki Pride omaan nilkkaansa?
Mielipide | 26.5.2023 9:11
Puoluesihteeri – yhdistävä tekijä
Mielipide | 29.5.2023 15:21

Keskusta

  • Uusimmat
  • Luetuimmat
Helsinki Pride sopi yhteistyöstä keskustanuorten ja -opiskelijoiden kanssa – ”kirittäneet emopuoluettaan ottamaan suoraselkäisemmin kantaa ihmisoikeuksien puolesta”
Uutiset | 30.5.2023 10:15
Puoluesihteeriksi pyrkivä Maukonen: Keskustassa on viime aikoina ollut liikaa kuppikuntia – ”Tähän meillä ei ole varaa”
Uutiset | 29.5.2023 15:53
Keskustan Peräpohjolan piiri osoittaa tukensa Olli Rehnin presidenttitielle ja vaatii keskustalle euroehdokasta Lapista
Uutiset | 29.5.2023 15:31
Olli Rehn huolestui peruskoulusta: ”Kaikki ei ole hyvin”
Uutiset | 29.5.2023 12:00
Kääriäinen Savon Sanomissa: Tämä tehtävä puolueissa on raskas ja vastuullinen – ”On oltava kiinni saatavissa oikeastaan aina”
Uutiset | 29.5.2023 9:31
Puoluesihteeriksi pyrkivä Maukonen: Keskustassa on viime aikoina ollut liikaa kuppikuntia – ”Tähän meillä ei ole varaa”
Uutiset | 29.5.2023 15:53
  • Uutiset
  • Keskusta
  • Näkökulmat
  • Blogit
  • Tapahtumat
  • Näköislehti

Asiakaspalvelu

Asi­a­kas­pal­ve­lu 044 7778 710 (ark. 9–13)
asiakaspalvelu@suomenmaa.fi

Asiakaspalvelu

Toimitus

etunimi.sukunimi@suomenmaa.fi
uutiset@suomenmaa.fi

Ou­lun toi­mi­tus
PL 52, Lekatie 6, Oulu

Hel­sin­gin toi­mi­tus
Apol­lon­ka­tu 11 A Hel­sin­ki

Toimitus

Tilaa Suomenmaa Lähetä juttuvinkki Lähetä palautetta Mediatiedot

Järjestöpalstan ilmoitukset Keskustan piiritoimistojen kautta.

Nipputilaukset
Rekisteriseloste
Evästeasetukset


Seuraa Suomenmaata

✖

Kirjaudu sisään

Syötä tunnuksesi alla oleviin kentiin. Jos sinulla ei ole vielä tunnusta, voit rekisteröityä täällä.

Näköislehti vaatii voimassaolevan tilauksen. Tilaa Suomenmaa täällä.

Olen unohtanut salasanani
Rekisteriseloste

Käytämme evästeitä

Käytämme evästeitä tarjotaksemme sinulle ajankohtaista ja kiinnostavaa sisältöä. Voit hyväksyä evästeiden käytön painamalla “Hyväksy kaikki” tai muuttaa asetuksiasi. Suomenmaa.fi käyttää seuraavia evästeitä:

Välttämättömät evästeet

Välttämättömät evästeet ovat verkkosivuston toimivuuden ja kehityksen kannalta tarpeellisia. Ne eivät tallenna tietoja, joista sinut voitaisiin välittömästi tunnistaa.

Kävijämittaus ja analytiikka

Käytämme sivustolla evästeitä, jotta voimme seurata kävijöiden käyttäytymistä, mitata sivuston suorituskykyä ja kerätä tietoa sivuston käytöstä.
Hyväksymällä evästeet autat meitä kehittämään palveluitamme ja sivustoamme. Emme käytä evästeitä markkinointiin. Voit muuttaa evästeasetuksiasi milloin tahansa sivun alalaidasta löytyvästä “Evästeasetukset”-painikkeesta.
Evästeasetukset
Suomenmaa.fi

Evästeiden avulla voimme palvella sinua paremmin. Keräämme tietoa verkkosivuston käytöstä. Voit hallinnoida evästeasetuksiasi alta.

Välttämättömät evästeet

Välttämättömät evästeet ovat verkkosivuston toimivuuden ja kehityksen kannalta tarpeellisia. Ne eivät tallenna tietoja, joista sinut voitaisiin välittömästi tunnistaa.

Evästeet

  • moove_gdpr_popup (käytetään evästeasetusten tallentamiseen, kesto 365 päivää)
Kävijämittaus ja analytiikka

Käytämme sivustolla evästeitä, jotta voimme seurata kävijöiden käyttäytymistä, mitata sivuston suorituskykyä ja kerätä tietoa sivuston käytöstä. Osa evästeistä tallennetaan käyttäjän päätelaitteelle pidemmäksi aikaa, ja ne ovat käytettävissä, kun käyttäjä palaa sivustolle takaisin. Istuntoon liittyvät evästeet poistuvat, kun käyttäjä sulkee selaimen.

Evästeet

  • _ga (käytetään kävijöiden erotteluun, kesto kaksi vuotta)
  • _gid (käytetään kävijöiden erotteluun, kesto 24 h)
  • _pk_id (Tilastointi, käyttäjän yksilöinti (Matomo Cloud), kesto 13kk)
  • _pk_ses, _pk_cvar, _pk_hsr  (Tilastointi, vierailuun liittyvien tietojen tallennus (Matomo Cloud), kesto 30min)
  • _pk_ref (Tilastointi, saapumis-/lähdetiedon muistaminen (Matomo Cloud), kesto 6kk)
  • matomo_sessid (Väärinkäytösten estäminen, CSRF-turvaominaisuus (Matomo Cloud), poistetaan kun selain suljetaan.)
  • mtm_consent (Tilastointi, käyttäjän evästehyväksynnän muistaminen (Matomo Cloud), kesto 30v.)
  • mtm_cookie_consent (Tilastointi, käyttäjän evästehyväksynnän muistaminen (Matomo Cloud), kesto 30v.)