Kemppi hallituksen sote-säästöistä: Tämä tulee Suomelle kalliiksi – "Hoitojonot kasvavat"

Kehysriihi

Keskustan varapuheenjohtaja Hilkka Kemppi arvostelee hallitusta sosiaali- ja terveystoimeen kohdistetuista leikkauksista.

Hallitus kertoi tiistaina kohdistavansa kehysriihen päätösten myötä hyvinvointialueisiin ja sosiaali- ja terveydenhuoltoon merkittäviä säästötoimia.

Kemppi sanoo tiedotteessa tunnistavansa kehysriihen säästötarpeet Suomen talouden kannalta. Hänen mielestään tehdyt lisäsäästöt sosiaali- ja terveyspalveluihin eivät kuitenkaan ole kestäviä julkisen talouden eivätkä inhimillisyyden kannalta. 

– On selvä virhe, että suurin leikkauskohde on suomalaisten terveys. Kehysriihen jälkeen hallitus on teurastanut suomalaisten julkisia sosiaali- ja terveyspalveluita yli 2 miljardin arvosta. Julkinen sote tulisi pelastaa, ei hävittää, Kemppi sanoo tiedotteessa.

Keskustaedustaja kysyy, haluaako Orpon hallitus jäädä historiaan tahona, joka tuhosi julkisen soten.

Kemppi kehottaa hallitusta arvioimaan tilanteen uudelleen. Kohtuuttomat leikkaukset täytyy hänen mielestään perua ja alueiden alijäämän kattamisen aikataulua tulee pidentää.

– Kehysriihen lopputulos viestii, että hallituksen työhanskat sosiaali- ja terveyspalveluiden kehittämiseksi ovat tipahtaneet lopullisesti, hän lataa.

Kemppi huomauttaa, että hoidon ja tuen tarve ei katoa minnekään. Säästöjen myötä hoitojonot kasvavat, hän sanoo.

Kempin mukaan alan ammattilaisten työ käy säästöjen jälkeen yhä vaikeammaksi, kun apua joudutaan tarjoamaan yhä useammin liian myöhään tai ei ollenkaan.

– Hallituksen valinta kasata jättileikkaukset terveyskeskuksiin, neuvoloihin, ikäihmisten hoivakoteihin tulee Suomelle siis kalliiksi, Kemppi summaa.. 

Keskusta aikoo Kempin mukaan esitellä pian vaihtoehtonsa hallituksen toimille.

Hän huomauttaa keskustan esittäneen ratkaisuksi muun muassa lisäaikaa hyvinvointialueiden alijäämän kattamiseksi, Kelan matkakorvausten siirtämistä hyvinvointialueille ja yhteistyötä rahoitusmallin uudistamiseksi.

Keskusta on Kempin mukaan myös nostanut esiin ostopalveluiden korkeat hinnat sekä aikuiskoulutustuen ja korkeakoulujen aloituspaikkojen poistumisen myötä heikentyvät mahdollisuudet kouluttautua sotealalle.  

– Vuoden päivittelyn jälkeen hallituksen tulisi esitellä kansallinen ohjelma työvoimapulan ratkaisemiseksi. Pulaa ei ole vain rahasta, vaan myös osaajista ja viisaista ratkaisuista. Vuokralääkärit kuriin ja ammatinharjoittajamalli käyttöön.

– Nyt vaikuttaa siltä, että hallituksella ei ole ollut halua tai johtajuutta puuttua näihin kalliisiin ongelmiin. Oli suuri pettymys, että kehysriihi ei tarjoa osaajapulaan uusia ratkaisuja.  

Hallitus on tehnyt kehysriihessä päätöksiä, joilla se sanoo hillitsevänsä sosiaali- ja terveyspalveluiden menojen kasvua sadoilla miljoonilla euroilla.

Sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuja muun muassa korotetaan 100 miljoonalla eurolla hallitusohjelmassa linjatun 50 miljoonan euron lisäksi. Korotuksessa painotetaan erikoissairaanhoidon maksuja.

– Muuten yksityiskohdat täsmentyvät lisävalmistelussa, sanoi valtiovarainministeri Riikka Purra (ps.) tiedotustilaisuudessa.

Asiakasmaksut halutaan sitoa hyvinvointialueindeksiin, ja jatkossa maksujen indeksitarkistus tehdään vuosittain. Hyvinvointialueita kannustetaan vapauttamaan pienituloisimmat asiakasmaksuista.

Julkisen talouden suunnitelmassa on linjattu hyvinvointialueiden velvoitteiden keventämisestä. Edellisen hallituksen tekemät tiukennukset hoitotakuuseen kumotaan, ikääntyneiden ympärivuorokautisen hoivan henkilöstömitoitusta höllennetään ja sosiaalihuollon ja erikoissairaanhoidon palveluvalikoimaa rajataan.

Uudet päätökset vähentävät hallituksen mukaan hyvinvointialueiden rahoitusta nettomääräisesti yhteensä noin 350 miljoonalla eurolla ensi vuonna ja noin 550 miljoonalla eurolla vuonna 2028.

Hallitus laskee vanhusten ympärivuorokautisen palveluasumisen hoitajamitoituksen 0,6 työntekijään asukasta kohden. Nykyisin minimi on 0,65 hoitajaa asukasta kohti. Säästö on aluksi 45 miljoonaa euroa ja vuodesta 2028 alkaen 119 miljoonaa euroa.

Käytännössä perusterveydenhuollon hoitotakuu kevenisi 14 vuorokaudesta 3 kuukauteen ja suun terveydenhuollon hoitotakuu 4 kuukaudesta 6 kuukauteen. Lisäksi ostopalveluvelvoite poistetaan. Säästö on hallituksen tiedotteen mukaan 130 miljoonaa euroa vuodessa.

Hallitusohjelmassa aiemmin asetettua sairaaloiden ja päivystysten työnjakoa koskevaa säästötavoitetta on pienennetty.