Kahden miljoonan kalansaalis vai eloon jäävät kuutit – hallituksen muodostettava kanta Saimaan kalastusrajoituksista kevääseen mennessä
Jos verkkokalastuskielto koskisi heinäkuuta, menetettäisiin noin kahden miljoonan arvoinen kalansaalis.
Näin kertoo Pohjois-Savon ely-keskuksen johtava kalatalousasiantuntija Teemu Hentinen STT:lle.
Metsähallitus sai heinäkuun alkupuolella kolme ilmoitusta verkkoihin hukkuneista saimaannorpan kuuteista. Yhteensä ilmoituksia pyydyksiin hukkumisista on tullut tänä vuonna viisi. Viime vuosina norppia on kuollut ilmoitusten mukaan kalanpyydyksiin vuosittain muutamasta lähes kymmeneen.
Todellinen määrä on Metsähallituksen mukaan paljon suurempi. Tutkimustietojen perusteella norppia hukkuu pyydyksiin vuosittain noin 13–15, kun taas norppakanta kasvaa vuosittain noin 18 yksilöllä.
Vastakkain on siis norpan etu ja kalastajien etu. Kaikki STT:n haastattelemat asiantuntijat sanovat, että punnittavana on monenlaisia näkökulmia ja kyse on tasapainottelusta niiden välillä.
Norppien suojelemiseksi pohditaan nyt, pitäisikö verkkokalastuskielto ulottaa myös heinäkuulle. Jos verkkokalastus kiellettäisiin heinäkuussakin, Hentisen mukaan osakaskunnat menettäisivät lupamyyntiä ja kesäasukkaat kalastusmahdollisuuksia.
– Jos katsotaan viimeistä viittä vuotta, keskimäärin verkkoihin on kuollut heinäkuussa kaksi kuuttia, Hentinen sanoo.
Tällä hetkellä kaikkia kalaverkkoja koskeva kielto on voimassa huhtikuun puolivälistä kesäkuun loppuun. Poikkeuksena on alle 22 millimetriä olevat muikkuverkot, joiden kielto loppuu jo 21. kesäkuuta. Lisäksi norpalle vaarallisimmat pyydykset on kielletty ympäri vuoden.
Maa- ja metsätalousministeriö (MMM) valmistelee uutta asetusta, joka koskee saimaannorpan suojelemiseksi asetettuja kalastusrajoituksia. Nyt voimassa oleva viisivuotinen asetus päättyy ensi keväänä.
Pohjois-Savon ely-keskus laatii parhaillaan vaikutusarviointia norppakannan kasvusta ja kalanpyydyskuolleisuudesta. Lisäksi ely-keskus tekee myöhemmin syksyllä muun muassa kansalaiskyselyn ja järjestää alueellisia tilaisuuksia. Joulukuuhun mennessä maa- ja metsätalousministeriö saa ely-keskukselta esityksen kalastusrajoituksista ja alueesta, jolla asetus olisi voimassa.
Saimaannorpan suojelun strategiassa vuodelta 2022 kerrotaan, että verkkojen osuus kalanpyydyskuolleisuudesta on 2000-luvulla ollut noin 80 prosenttia. Yleensä verkkoihin takertuvat kuutit, joilla ei ole vielä voimia pyristellä niistä irti.
Myös Luonnonvarakeskus on tekemässä selvitystä siitä, millaista kalastus Saimaalla nykyisin on, kertoo MMM:n neuvotteleva virkamies Roni Selén. Selénin mukaan on liian aikaista arvioida, millaisia muutoksia asetukseen on tulossa.
– Hallituspohja on hyvin erilainen kuin edellistä asetusta valmisteltaessa, Selén sanoo.
Edellinen asetus valmisteltiin Sanna Marinin (sd.) hallituksessa, jonka muodostivat SDP, RKP, vasemmistoliitto, vihreät ja keskusta. Maa- ja metsätalousministerinä toimi päivittämisen aikaan Jari Leppä (kesk.) ja ympäristö- ja ilmastoministerinä Krista Mikkonen (vihr.).
Nyt maa- ja metsätalousministeri on Sari Essayah (kd.) ja ympäristö- ja ilmastoministeri Sari Multala (kok.).
Essayah ei vastannut STT:n haastattelupyyntöön.
Multala allekirjoitti vuonna 2019 toimenpidealoitteen siitä, että verkkokalastus kiellettäisiin saimaannorpan levinneisyysalueella heinäkuun loppuun asti.
Selén sanoo, että mitä suuremmaksi norppakanta kasvaa, sitä todennäköisemmin norppia jää kiinni esimerkiksi kalaverkkoihin, jos kalastuspaine pysyy ennallaan.
– Toistaiseksi norppakanta on saatu kasvamaan aika hyvää vauhtia.
Joidenkin kalanpyydysten käyttöä koskevat ympärivuotiset rajoitukset. Lisäksi esimerkiksi rysien ja katiskojen estokaltereiden välien leveyttä on säädelty. Myös näitä yksityiskohtia tarkastellaan asetusta päivitettäessä. Kaksi norppaa on hukkunut rysiin, joissa oli asetuksen mukaiset estokalterit. Norppien ei siis olisi pitänyt päästä uimaan rysiin sisälle.
Ympäristöneuvos Esko Hyvärisen mukaan ympäristöministeriö ei ole vielä muodostanut kantaa uudesta asetuksesta, koska työryhmätyötä asetuksen valmistelemiseksi ei ole käynnistetty.
– Pyrimme aina tukeutumaan vahvasti tutkimus- ja asiantuntijatietoon, ja saimaannorpan suojelusta vastaavana Metsähallitus on paras asiantuntija, Hyvärinen kertoo.
Metsähallituksen luonnonsuojelun erityisasiantuntija Miina Auttila kertoi STT:n haastattelussa viime viikolla, että Metsähallitus kannattaa verkkokalastuskiellon ulottamista ainakin heinäkuun loppuun.
Norppakannan kasvun edellytysten turvaaminen on mainittu myös pääministeri Petteri Orpon (kok.) hallituksen hallitusohjelmassa.
– Sinänsä on olemassa yksimielisyys, Hyvärinen sanoo.
Tällä hetkellä saimaannorppia on noin 500, ja norpan suojelun strategian mukaan kannan keskimääräisen kasvunopeuden pitäisi olla 3–6 prosenttia vuodessa.
– Se on tietysti ihan minimi ajatellen sitä, että ilmastonmuutos etenee vauhdilla ja sitäkin kautta saimaannorpan elinolot heikkenevät, Hyvärinen sanoo.