Kääriäinen MT:ssa: Maaseutu on Suomen "henkivakuutus" – "Se ei ole enää kansaa jakava perusristiriita"
Aikamme syvävirrat nostavat pakostakin maaseudun merkitystä kansakuntien elämässä, Seppo Kääriäinen kirjoittaa Maaseudun Tulevaisuuden (MT) kolumnissaan.
Kokenut keskustavaikuttaja kommentoi kirjoituksessaan tutkimusjohtaja Tuomas Kuhmosen kirjoitusta Savon Sanomissa. Kuhmonen väittää, että Suomi on Euroopan maaseutuvastaisin maa.
– Kuhmonen perustelee ärhäkkää näkemystään ”vahvoilla maaseutuvastaisilla toimijaryhmillä ja medioilla”. Hän ei erittele sen tarkemmin maaseutuvastaisia voimia. Kuhmonen huomauttaa, että tästä huolimatta kansan enemmistö suhtautuu myönteisesti maaseutuun, Kääriäinen avaa.
– Tutkimusjohtajan oma mielipide Suomen aluekehityksestä vastannee laajasti kansalaismielipidettä: ”…kaikki eivät tule koskaan asumaan kaupungeissa ja toisaalta koko Suomea ei kukaan ole yrittänytkään pitää asuttuna.” Olen samaa mieltä Kuhmosen kanssa.
Kääriäinen toteaa, että 1960-lukuun verrattuna kaupunkilaisten ja maaseudulla asuvien välillä ei ole enää samanlaista ennakkoluulojen juopaa.
– Tilanne on erikoisen kaksijakoinen. Politiikassa ja monissa vaikuttajaryhmissä vastakkainasettelu näyttää jylläävän, mutta se ei saa kansalaisten kannatusta, ei ainakaan laajasti. Se ei ole enää kansaa jakava perusristiriita yhteiskunnassamme.
Kaupungistumisen ja keskittymisen megatrendien puolestapuhujat ovat Kääriäisen mielestä olleet julkisuudessa niskan päällä, mutta ajan henki ei palvele tällaista enää.
– Aikamme syvävirrat nostavat pakostakin maaseudun merkitystä kansakuntien elämässä. Kulkutaudin hallitseminen on korostanut laajan omavaraisuuden (ruoka, energia, vesi) merkitystä ja monipaikkaista asumista ja työntekoa.
– Ilmaston lämpeneminen toimii samaan suuntaan. Siirtyminen fossiilitaloudesta kierto- ja biotalouteen onnistuu keskeisesti maaseudun voimavaroilla, osaamisella ja työpaikoilla. Niitä työpaikkoja on jo nyt maaseudulla enemmän kuin luullaankaan, Kääriäinen kirjoittaa.
Maaseutu on Suomelle näissä muuttuvissa maailmanoloissa iso voimavara ja eräänlainen henkivakuutus, hän muistuttaa.
Kääriäinen pohtii myös maaseutuvastaisuuden tutkimista Kuhmosen väitteiden pohjalta.
– Kuhmosen mukaan maaseutuvastaisuuden mittaaminen voi olla vaikeaa. Mutta sen tutkiminen on mahdollista ja myös yrittämisen arvoista: vertaileva tutkimus EU-maiden välillä tuottaisi mielenkiintoisia johtopäätöksiä.