Jyri Häkämies Ylellä: Venäjä ampuu omaan jalkaansa Fortumin haltuunotossa

Elinkeinoelämän keskusliiton toimitusjohtaja Jyri Häkämies katsoo, että Venäjä ampuu omaan jalkaansa päätöksellä ottaa haltuunsa Fortumin toiminnot maassa.

Häkämies sanoi Ylen Ykkösaamussa, että Venäjän on tulevina vuosikymmeninä äärimmäisen vaikeaa houkutella ulkomaisia investointeja.

– Venäjän talous jää auttamatta jälkeen muusta maailmasta, myös teknologian osalta, hän sanoi.

Häkämiehen mukaan Venäjän toimet voidaan nähdä vastaiskuna vastatoimille ja pakotteille, joita länsimaat ovat sille asettaneet Ukrainan sodan takia.

Haltuunotto tapahtui suurella voimannäytöllä ja paikalla oli aseistautuneita ja naamioituneita joukkoja. Tapaus ei ole ainutlaatuinen, ja verotarkastuksiakin on Venäjällä tehty kommandopipot päässä, Häkämies huomautti Ylelle.

– Venäjällä on traditiota toimia tällä tavalla, Häkämies sanoi.

Fortum ei ole ainoa pinteeseen joutunut yritys. Venäjällä on haastettu VR oikeuteen Allegro-junan liikenteen lopettamisesta. Häkämiehen mukaan tämäkin tapaus on samaa sarjaa.

– Kaiken perimmäinen syy on Venäjän julma hyökkäys Ukrainaan. Voi olla, että nämä toimet eivät tähän jää.

Vapun jälkeen alkavia hallitusneuvotteluja Häkämies evästi todeten EK:n ehdottaneen, että valtion omistuksia myytäisiin hallituskauden aikana neljän miljardin euron edestä. Nyt valtiolla on pörssiomistuksia 30 miljardin euron edestä. Myynneillä olisi mahdollista rahoittaa tutkimusta ja kehitystä, kehittää liikenneverkkoja sekä tukea esimerkiksi vety- ja akkuteollisuuden kasvua, Häkämies esitti.

– Ei niin, että myydään omaisuutta ja käytetään sitä syömämenoihin, vaan myydään omaisuutta, jolla synnytetään uutta kasvua, hyvinvointia ja verotuloja.

Tutkimus- ja kehitysmenojen nostaminen neljään prosenttiin bkt:sta on saanut laajaa kannatusta, mutta rahojen löytäminen ei ole helppoa.

Häkämies ei nimennyt Ykkösaamussa yhtiöitä, joista valtion omistuksia tulisi vähentää, mutta esitti, että valtion omistuksia voitaisiin keventää myös listaamalla yhtiöitä.

Samalla hän kehotti tulevaa hallitusta olemaan aktiivinen EU:ssa, jossa suunta kohti alati kasvavia valtiontukia on ollut viime vuosina vahva. Jos tämä suunta jää pysyväksi, koituu se Häkämiehen mukaan väistämättä Suomelle tappioksi, koska suurilla mailla on varaa suurempiin tukiin.

– Korona-aikaan se oli varmaan perusteltua tukea yrityksiä, jotta ne pystyivät toimimaan. Mutta tämä on meidän tulevalle hallitukselle yksi iso tehtävä, että EU:ssa määräaikaisen tukikauden jälkeen vuonna 2025 siirryttäisiin normaaliin sisämarkkinaelämään. Me emme valtiontukikilpailua voi EU:ssa voittaa, Häkämies sanoi.

Hallitusneuvotteluissa pulmaksi nouseva työperäinen maahanmuutto on Häkämiehen mukaan saatava nousuun, koska työvoiman puute on tullut esiin kasvun esteenä kaikissa EK:n yrityskyselyissä. Hän oli tyytyväinen, että työperäinen maahanmuutto on lisääntynyt ja työlupaprosessit ovat nopeutuneet. Samalla on Häkämiehen mukaan muistettava, että Suomi ei ole ainoa maa, joka tarvitsee lisää väkeä töihin.

– Me olemme aika kovassa kilpailutilanteessa. Esimerkiksi Saksa ikääntyy Suomeakin nopeammin ja siellä on kova työvoiman tarve, Häkämies sanoi.

Työvoimapula on Häkämiehen mukaan niin suuri kaikilla aloilla, ettei työperäistä maahanmuuttoa ole varaa rajoittaa vain korkean luokan osaajiin. Esimerkiksi vaatimus 3 000 euron bruttopalkasta olisi Häkämiehen mukaan liian tiukka, kun ajatellaan esimerkiksi sote-alojen palkkatasoa.

– Pitää muistaa, että myös suomalaisia työssäkäyviä tuetaan eri tavoin.

Suomessa pitäisi kuitenkin onnistua paremmin maahanmuuttajien kotouttamisessa, niin että Suomeen jäädään ja täällä eletään täkäläisten pelisääntöjen mukaan, Häkämies sanoi.

Kotimaista työttömyyttä pitäisi EK:n mielestä korjata porrastamalla työttömyysturvaa niin, että korvaukset laskisivat asteittain. Näin työttömäksi jääneitä kannustettaisiin hakemaan nopeasti uusiin töihin.

– Tällä haetaan sitä, että ei jäädä odottamaan liian pitkäksi aikaa. Siinä työmarkkinakelpoisuus heikkenee.

EK:lla on toiveena myös, että tulevalla hallituskaudella tiukennettaisiin lakkoiluun liittyviä sääntöjä. Häkämies sanoi Ylellä, että Suomen työrauhasäännöissä on ongelmia, jos tilannetta verrataan Ruotsiin tai Saksaan.

– Poliittiset lakot, poliittiset mielenilmaukset kuten Senaatintorin kokoontumiset, laittomat lakot ja suhteettomat tukilakot. Näissä me jäämme rajusti jälkeen vaikkapa Ruotsista, hän sanoi.

Ruotsissa laittomia lakkoja on Häkämiehen mukaan vähennetty vahingonkorvauksilla.

– Taso, mitä me odotamme, on Ruotsin taso.