Asiantuntija: Tämä olisi pahin skenaario Lähi-idässä

Israelin isku Iranin suurlähetystöalueelle Syyriassa on jo niillä rajoilla, että Gazan konfliktin eskaloituminen laajemmaksi Lähi-idän sodaksi olisi mahdollista, arvioi Suomen Lähi-idän instituutin johtaja Susanne Dahlgren.

Israelin maanantaisessa iskussa Iranin suurlähetystön alueelle Syyrian pääkaupungissa Damaskoksessa kuoli Iranin valtionmedian mukaan 13 ihmistä, mukaan lukien kaksi Iranin vallankumouskaartin Quds-joukkojen korkea-arvoista johtajaa ja viisi kaartin jäsentä.

Israel ei ole kommentoinut tapahtunutta. Israelilaiset viranomaislähteet ovat kuitenkin vahvistaneet ainakin New York Timesille Israelin olleen iskun takana.

Gazan sodan alettua Israel on tehnyt Syyriaan kiihtyneellä tahdilla iskuja, joissa on kuollut muun muassa Iranin tukeman libanonilaisen äärijärjestön Hizbollahin jäseniä. Israelin ja Libanonin rajalla Hizbollah ja Israel ovat tulittaneet toisiaan tiuhaan tahtiin.

Tuorein isku on kuitenkin aiempia vakavampi, koska se kohdistuu Irania vastaan, Dahlgren sanoo.

Hän nostaa iskusta esiin kaksi merkittävää seikkaa. Ensinnäkin isku kohdistui diplomaattisen koskemattomuuden suojassa olevaan rakennukseen.

– Se on kansainvälisen oikeuden vastainen teko, jota tullaan käsittelemään kansainvälisillä foorumeilla, YK:ssa ja muualla.

Toiseksi isku kohdistui korkea-arvoiseen Quds-johtajaan, prikaatin kenraali Mohammad Reza Zahediin, joka on vastannut vallankumouskaartin operaatioista Syyriassa ja Libanonissa. Toinen iskussa kuollut kenraali oli Zahedin varamies Mohammad Hadi Haji Rahimi.

– Tämä oli toistaiseksi korkein isku vallankumouskaartin johtajia vastaan Qassem Suleimanin tappamisen jälkeen, Dahlgren sanoo.

Yhdysvallat surmasi vallankumouskaartia johtaneen Suleimanin vuonna 2020. Merkittävä isku sai Iranin uhoamaan kostoa. Dahlgrenin mukaan on myös spekuloitu, oliko äärijärjestö Hamasin lokakuinen hyökkäys Israeliin sekin vastaisku Suleimanin tappamisesta.

Hamasin iskun jälkeen Lähi-idässä aktivoitui Iranin johtama vastarinnan akseli, Dahlgren kuvaa. Iran tukee Hamasia, Hizbollahia ja Jemenin hutheja sekä erilaisia aseellisia ryhmiä Irakin ja Syyrian alueella.

– Nämä kaikki käyvät tavallaan Israelin vastaista sotaa, lähinnä raketti-iskuilla.

Hamasin isku laittoi Lähi-idän tilanteen kokonaan uusiksi, ja Lähi-idästä pois pyrkinyt Yhdysvallatkin on taas vedetty mukaan alueen konflikteihin, Dahlgren sanoo.

– Nyt on tullut huomattavasti monimutkaisempi pelilauta esiin.

Israel ei viime aikoina ole saanut juuri näyttöä siitä, toimiiko sen operaatio Gazassa ja saako se tuhottua Hamasin, Dahlgren huomauttaa. Israel onkin saattanut hakea maanantain iskulla puuttuvaa näyttöä Gazan operaation tuloksista, hän arvioi.

– Mutta kysymys on, mentiinkö liian pitkälle. Se jää nähtäväksi.

Iranissa muun muassa uskonnollinen johtaja ajatollah Ali Khamenei ja presidentti Ebrahim Raisi ovat vakuuttaneet Iranin vastaavan iskuun.

Vastaisku varmasti tulee, mutta milloin, millä tavalla ja missä maassa, sitä on vielä vaikea tietää, Dahlgren sanoo.

– Tuleeko kosto osumaan Israeliin vai sen liittolaiseen Yhdysvaltoihin, hän pohtii.

Iskussa kuollut Zahedi on ollut aiemmin vastuussa vallankumouskaartin Quds-joukkojen toiminnasta Libanonissa ja tukenut siellä Hizbollahia ja Israelin vastaisia toimia, Dahlgren sanoo.

Pahin skenaario Lähi-idän tilanteen eskaloitumiselle olisi Dahlgrenin mukaan nyt se, mitä lokakuun alusta asti on pelätty – että koko Libanon vedettäisiin sotaan mukaan. Toistaiseksi rakettien vaihtaminen on rajoittunut maan etelärajalle.

– Jos Libanon joutuisi nyt sotaan, se saattaisi romahtaa, koska se on jo tällä hetkellä erittäin haavoittuvassa tilassa. Seurauksena olisi valtavat pakolaisvirrat eri puolille, varsinkin Eurooppaan, ja taistelu siitä, kuka hallitsee romahtaneen valtion aluetta, Dahlgren sanoo.

– Siinä valossa voi sanoa, että Israel leikkii vähän tulella tämän iskun kanssa, koska siinä listittiin korkea-arvoinen johtaja.