Iltalehden toimittaja oikeuteen loukkauksia jakelevan oululaispoliitikon kunnian loukkaamisesta Twitterissä
Oulun käräjäoikeudessa on esillä tutulta kuulostava tapaus. Iltalehden toimittaja Tommi Parkkosta syytetään oululaisen kaupunginvaltuutetun Junes Lokan kunnian loukkaamisesta.
Vastaavantyyppinen tapaus sai juuri valitusluvan korkeimmasta oikeudesta. Siinä hovioikeus tuomitsi toimittaja-kirjailija Johanna Vehkoon Lokan kunnian loukkaamisesta hänen kutsuttuaan Lokkaa muun muassa natsiksi sosiaalisessa mediassa.
Parkkonen sanoo STT:lle, että huhtikuussa 2019 julkaistu tviitti oli primitiivireaktio Vehkoon tuolloin saamaan käräjätuomioon, jonka tarkoitus oli kritisoida käräjäoikeuden toimintaa.
Tviitissään Parkkonen kutsui Lokkaa muun muassa ihmiskunnan loppusijoitussaastaksi ja käytti hänestä myös muita karkeita ja loukkaavia ilmaisuja. Loppukaneetiksi hän lähetti terveisiä Oulun käräjäoikeudelle, joka oli Vehkoon tapauksen käsitellyt.
Parkkosen mukaan Lokan pitäisi sietää itsekin alatyylistä kieltä, koska viljelee sellaista itse. Jälkeenpäin ajatellen hän toteaa, että tviitti oli tarkoituksellisesti tyhmä ja provokatiivinen.
Hän kiistää syyllistyneensä tviitillään kunnianloukkaukseen.
Lokka on kertonut videollaan tehneensä Parkkosesta itse tutkintapyynnön, vaikka toteaakin samalla videolla, että kunnianloukkauspykälä pitäisi poistaa rikoslaista kokonaan.
Kahdesta kiihottamisesta kansanryhmää vastaan tuomittu kunnanvaltuutettu on muun muassa kutsunut islaminuskoisia typeriksi ja sairaiksi ja Ylen päällikköä huoraksi.
Hän on parhaillaan syytteessä muun muassa neljästä eri kunnianloukkauksesta ja yksityiselämää loukkaavan tiedon levittämisestä.
STT kysyi Lokalta, onko hän oikeasti loukkaantunut tapauksesta vai onko oikeustaistelu hänelle politiikan väline.
– Oikeusministeriö sanoo, että vihapuhe on rangaistava teko ja vihapuheesta pitää ilmoittaa poliisille (…) Eikö tässä pitäisi sitten totella, mitä oikeusministeriö sanoo, Lokka toteaa.
Hän ei halua keskustella aiheesta syvällisemmin, sillä pitää STT:tä ”valemediana”.
Pohjois-Suomen syyttäjäalueen apulaispäällikkö ja Vehkoo-tapauksen syyttäjä Kirsi Männikkö kertoo yleisellä tasolla, ettei syyttäjä voi jättää nostamatta syytettä sillä perusteella, että joku tavoittelee syytteellä julkisuutta tai esimerkiksi poliittista hyötyä.
Hänen mukaansa kunnianloukkauspykälää voisi olla syytä pohtia kriittisesti uudestaan. Rikoslain mukaan kunnianloukkauksesta on tuomittava se, joka esittää toisesta valheellisen tiedon tai vihjauksen niin, että teko voi aiheuttaa kärsimystä loukatulle.
Sen lisäksi tuomion saa se, joka muuten kuin edellä halventaa toista. Tämä niin sanottu kakkoskohta jättää Männikön mukaan paljon tulkinnanvaraa.
– Pykälän kakkoskohdasta luopumista voisi olla hyvä tutkia. Mielestäni nimittely rinnastuu lähinnä huonoon käytökseen, eikä kaikkea huonoa käytöstä pitäisi käsitellä rikosprosessissa, Männikkö sanoo.