Ilmaisella koulutuksella markkinoimisen aika on ohi

Lukuvuosimaksut tuuppasivat korkeakoulut uusille koulutusmarkkinoille: kun aikaisemmin ulkomaisia opiskelijoita houkuteltiin ilmaisella koulutuksella, nyt korkeakoulujen on mietittävä uusia tapoja markkinoida suomalaista koulutusta.

– Ainakin se, millä kovasti yritetään markkinoida, on tietynlainen pohjoismaalainen turvallisuus ja luonnon puhtaus eli niin sanotut ulko-opiskelulliset seikat. En tiedä, miten se markkinointi on sitten purrut, sanoo erityisasiantuntija Mikko Eronen Opetushallituksesta.

STT:n yliopistoille lähettämän kyselyn perusteella vaikuttaa siltä, että lukuvuosimaksut ovat vähentäneet intoa hakeutua englanninkielisiin tutkinto-ohjelmiin. Suurin osa yliopistoista kertoo, että hakijoiden määrä on vähentynyt viime vuoteen verrattuna.

Korkeakoulujen on perittävä lukuvuosimaksuja tästä syksystä lähtien opiskelijoilta, jotka suorittavat muun kuin suomen- tai ruotsinkielisen korkeakoulututkinnon. Maksua ei peritä EU:n ja Euroopan talousalueelta (Eta) tulevilta tai Sveitsin kansalaisilta.

Esimerkiksi Helsingin yliopistossa hakijoiden määrä kansainvälisiin maisteriohjelmiin väheni noin kolmanneksella. Toisaalta maisteriohjelmia oli myös aiempaa vähemmän tarjolla.

Turun yliopistossa englanninkielisissä maisteriohjelmissa oli myös pudotusta noin kolmannes. Hakijamäärään saattoi Helsingin tapaan vaikuttaa se, että ohjelmia oli vähemmän tarjolla.

Hakijoiden määrän vähenemisestä kertoivat myös Vaasan ja Jyväskylän yliopistot, Aalto-yliopisto, Åbo Akademi, Hanken sekä Tampereen ja Lappeenrannan teknilliset yliopistot.

Opetushallituksen Eronen kertoo, että vastaavaa pudotusta hakijamäärissä tapahtui myös kevään yhteishaussa, jossa valtaosa EU- ja Eta-alueen ulkopuolelta tulevista hakee ammattikorkeakouluun. Yhteishaussa hakijamäärä putosi Erosen mukaan 10 prosenttia viime vuodesta ja toissa vuoteen nähden lähemmäs 70 prosenttia.

Viime vuoteen verrattuna vielä suurempi pudotus on tapahtunut hyväksyttyjen opiskelijoiden määrässä.

– Siellä on tullut 30 prosentin tippumista. Vaikka hakemusten määrä ei ole niin paljoa tippunut, niin ilmeisesti ei ole ollut joko niin hyviä hakijoita tai sellaisia, jotka olisivat osallistuneet valintakokeisiin.

Suomalaisten korkeakoulujen perimät lukuvuosimaksut seilaavat laajalla hintahaitarilla 5 000 eurosta aina 18 000 euroon.

Stipendien ja apurahojen ansiosta läheskään kaikki hyväksytyt opiskelijat eivät kuitenkaan maksa täyttä lukuvuosimaksua. Esimerkiksi Aalto-yliopiston EU- ja Eta-alueiden ulkopuolisista maisterihakijoista opiskelupaikan on ottanut vastaan 174 maksuvelvollista. Täyden apurahan saaneet 116 opiskelijaa eivät maksa lainkaan lukuvuosimaksua.

Tampereen teknillinen yliopisto on myöntänyt 70 prosentille maksuvelvollisista stipendin, joka kattaa lukuvuosimaksun kokonaisuudessaan.

Lappeenrannan teknillisestä yliopistosta (LUT) kerrotaan, että avokätisesti myönnettyjen apurahojen turvin vältyttiin lukuvuosimaksujen aiheuttamalta shokkivaikutukselta.

– Meidän tulee jatkossa saada selvästi enemmän maksavia opiskelijoita, koska emme jatkossa pysty tarjoamaan apurahoja nykyisessä laajuudessa. Nyt apurahat toimivat meillä markkinointityökaluna, LUT:sta kerrotaan.