Hyvät geenit ja elintavat sekä turmilta säästyminen lisäävät ikävuosia

Ihmisen elinajan pituus riippuu geeneistä eli perimästä, ympäristötekijöistä sekä sattumasta.

Perimän ohella elintavoilla on siis suuri merkitys siihen, kuinka vanhaksi kukin elää.

Toisaalta sattumat, kuten ennalta-arvaamattomat onnettomuudet, voivat lyhentää elinikää hyvästä perimästä ja ympäristöstä riippumatta, sanoo Jyväskylän yliopiston tutkijatohtori Sira Karvinen.

– Poikkeuksellisen pitkäikäiset kansat ovat osoittaneet, että pitkän iän takana on toimiva yhdistelmä suosiollista geeniperimää ja terveellisiä elintapoja, mutta myös yhteisöllisyyttä. Terveellinen ravinto, runsas liikunta ja hyvät sosiaaliset suhteet auttavat ihmistä saavuttamaan oman, osittain geenien asettaman maksimielinikänsä, Karvinen sanoo.

Karvisen mukaan geenit selittävät noin 20–30 prosenttia eliniästä.

Perimä määrittää muun muassa sairastumisalttiutta tiettyihin sairauksiin, kuten joihinkin syöpiin.

Toisaalta geenit vaikuttavat myös esimerkiksi siihen, kuinka aktiivisesti kukin haluaa liikkua. Tällä tavalla geenit voivat edistää pitkää elinikää myös käyttäytymisen muodossa.

Helsingin yliopiston geriatrian professori Timo Strandberg kertoo, että mitä vanhemmaksi eletään, sitä enemmän geneettisten tekijöiden vaikutus korostuu.

Tiedetään, että jos omassa suvussa on 100-vuotiaaksi eläneitä, todennäköisyys elää itsekin 100-vuotiaaksi on suurempi kuin muilla.

Vanhenemiseen vaikuttavat Strandbergin mukaan hyvin monet geenit.

Osa altistaa elinikää lyhentäville sairauksille, osa taas suojaa niiltä.

Osa ihmisistä saa perimän, joka suojaa esimerkiksi tupakoinnin riskeiltä. Osalla on Alzheimerin taudille altistava geenityyppi, jonka merkitys voi pienentyä terveellisillä elintavoilla.

Jos taas Alzheimerin taudille altistavan geenin omaavalla henkilöllä on myös esimerkiksi korkea kolesteroli ja korkea verenpaine, nousee riski entisestään.

Strandbergin mukaan myös Suomessa on käyty asiantuntijoiden keskuudessa keskustelua siitä, pitäisikö geenitietoja käyttää hyväksi sairauksien ehkäisyssä. Ihmiset saattaisivat kohentaa elintapojaan, jos he tietäisivät siitä olevan todistetusti hyötyä tiettyjen geeniensä suhteen.

– Toisaalta yksilötasolla vaikutukset menevät hyvinkin ristiin, eli jotkut hyötyvät elintapamuutoksista enemmän ja jotkut vähemmän. Jos taas tupakoitsijalla olisi vaikkapa keuhkosyövältä suojaava geeni, olisihan se ehkä hieman arveluttavaa sanoa, että tupakoi vaan – olet suojassa, Strandberg huomauttaa.

Itä-Suomen yliopiston professori Jussi Kauhanen kertoo, että suomalaisten eliniänodote on viime vuosinakin jatkanut kasvuaan, kuten se on tehnyt jo vuosikymmenten ajan.

Vuonna 2018 Suomessa syntyneiden tyttöjen elinajanodote on 84,3 vuotta ja poikien 78,9 vuotta. Suomalaiset miehet ovat kirineet eroa naisiin kiinni vuosi vuodelta.

Strandberg ja Karvinen pitävät hyvinkin mahdollisena, että suomalaisten elinajanodote saattaa jossakin vaiheessa pysähtyä tai kääntyä jopa laskuun: vähäinen liikunta ja merkittävä ylipaino altistavat useille sairauksille, jotka voivat lyhentää elinikää.