Hammashoidon jonot venyneet merkittävästi monilla paikkakunnilla – myös lapsia jonottaa tarkastuksiin ja oikomishoitoon

Jopa yli tuhat suomalaislasta jonottaa yhä hampaiden oikomishoitoon ja hoidon tarpeen arviointiin suurissa kaupungeissa, kertoo hammaslääkäriseura Apollonia.

Apollonian mukaan jonotilanne vaihtelee kaupungista toiseen. Osa lapsista jonottaa hoidon tarpeen arviointiin, osa oikomishoidon aloitusta ja osa sen seurantaa. Tilannetta hankaloittaa se, että oikomishoidossa on tärkeää oikea ajoitus, sillä hoidossa hyödynnetään lapsen kasvua.

Hoitovelan taustalla on koronaepidemian aiheuttama hammashoidon ruuhkautuminen. Koronaepidemian alkaessa kiireetön hammashoito ajettiin monin paikoin alas. THL:n raportin mukaan hammaslääkärikäynnit vähenivät maalis-syyskuussa koko maassa 1,3 miljoonalla käynnillä viime vuoden vastaavasta ajasta.

Hammashoidon hoitovelkaa on pyritty kirimään umpeen erimerkiksi teettämällä henkilöstöllä ilta- ja viikonlopputöitä. Hammaslääkäriliitosta kerrotaan, ettei potilaskäyntien määrissä kuitenkaan ole ylletty vuoden takaiselle tasolle. Syynä on esimerkiksi se, että tautitilanteen vaatima suojavarustautuminen ja vaihdot vievät tavallista enemmän aikaa.

–  Osassa terveyskeskuksia Suomessa on hyvinkin pitkät hoitojonot, ja siitä ei selvitä nopeasti, sanoo Hammaslääkäriliiton toiminnanjohtaja Henna Virtomaa.

Hoitotilannetta selvitettiin Hammaslääkärilehden kyselyssä loka-marraskuun vaihteessa. Kyselyyn vastanneista johtavista hammaslääkäreistä 32 prosenttia kertoi, että hoitojonot ovat kasvaneet merkittävästi ja 54 prosenttia arvioi, että kasvua on jonkin verran. Vain 14 prosenttia vastaajista kertoi, etteivät hoitojonot ole kasvaneet.

Hoitovelkaa on varsinkin pääkaupunkiseudulla, mutta jonoja on myös muissa isommissa kaupungeissa.

Paras tilanne Virtomaan mukaan hammashoidossa on tälläkin hetkellä niillä, joilla on mahdollisuus käydä hoidossa yksityisellä puolella. Hammaslääkäriliitto onkin ehdottanut Kela-korvauksien korottamista ainakin määräaikaisesti. Tällä hetkellä omavastuuosuus yksityisessä hammashoidossa runsaat 85 prosenttia, julkisella puolella luku on yli 40 prosenttia.

–  Suomessa on hammashoito kallista, kun sitä vertaa muihin palveluihin, mitä kansalaiselle terveydenhuollossa tarjotaan, Virtomaa sanoo.

Virtomaa patistaisikin suomalaisia vaatimaan suun terveydenhuollon palveluja nykyistä aktiivisemmin. Hän muistuttaa, että suun terveys on osa yleisterveyttä, joilla on yhteys moniin sairauksiin.

Kyselyssä näkyi myös kuntien heikkenevä taloustilanne. Vastaajien mukaan puolet terveyskeskuksista on etsinyt säästöjä suun terveydenhuollosta. Konkreettisista säästöpäätöksistä kertoi joka neljäs vastaaja.

–  Tuntuu hurjalta se, että säästöjä kohdennettaisiin myös suun terveydenhuoltoon. Siellä on paljon lakisääteistä, mikä kuuluu toteuttaa. Ja henkilökunta on tosi kovilla, Virtomaa jatkaa.

Hammaslääkäreitä uuvuttaa Työterveyslaitoksen kyselyjen perusteella etenkin työn määrä: potilaita ei resurssipulan vuoksi voi hoitaa niin hyvin kuin haluaisi. Merkittävänä asiana hoitotyön kannalta Virtomaa pitää kuitenkin sitä, ettei koronaviruksen tiedetä levinneen hammaslääkärien vastaanotolla potilaista hoitajiin tai toisinpäin.

Hammaslääkärilehden kysely lähetettiin 113 terveyskeskukseen ja siihen vastasi 73 johtavaa hammaslääkäriä.