Hallitus laajentamassa lahjoitusten verovähennysoikeutta – ei yltäisi itsemurhien ehkäisytyöhön ja kriisiapuun
Hallitus on laajentamassa lahjoituskohteiden joukkoa, josta lahjoittaja voi saada verovähennyksen. Ehdotuksessa verovähennysoikeuden ulkopuolelle rajautuisi jatkossakin esimerkiksi itsemurhien ehkäisytyöhön ja kriisiauttamiseen kohdennetut lahjoitukset.
– Itsemurhien ehkäisytyö on esimerkki sellaisesta sote-järjestöjen työstä, joka on tässä ajassa näkyvää ja tuo esille, kuinka järjestöt tekevät työtä, jolla on todella iso yhteiskunnallinen merkitys, kertoo Mieli ry:n toiminnanjohtaja Sari Aalto-Matturi STT:lle.
Tähän asti verovähennyksen on voinut saada tiedettä, taidetta tai suomalaisen kulttuuriperinteen säilyttämistä tukevasta lahjoituksesta.
Verovähennysoikeutta laajennettaisiin nyt myös liikuntaan, nuorisotoimintaan ja lasten asemaan kohdistuviin lahjoituksiin. Ulkopuolelle rajattaisiin kuitenkin monet sosiaali- ja terveysalan järjestöt, kehitysyhteistyötä tekevät toimijat sekä ympäristö- ja eläinsuojelujärjestöt.
Jatkossa yksityishenkilö voisi saada verovähennyksen, jos hän lahjoittaisi kohteeseen vähintään 500 euroa vuodessa.
Esitysluonnos oli lausuntokierroksella alkukesän aikana ja vaikka järjestöt kannattavatkin lähes yksimielisesti verovähennysoikeuden laajentamista, sen toimialarajaukset ovat keränneet laajasti kritiikkiä.
Mielenterveystyö jäisi hallituksen ehdotuksen mukaan pääosin lahjoitusvähennyksen ulkopuolelle. Aalto-Matturin tulkinnan mukaan rajaus tarkoittaisi sitä, että jos lahjoitus tehdään suoraan nuorten mielenterveystyöhön, se voisi kuitenkin olla verovähennyksen piirissä.
– Jo nyt saamme painotetusti lahjoituksia nuorten hyvinvointiin, mikä on erittäin tärkeä asia, mutta samaan aikaan kriisiavun tarve on valtava ja myös ikäihmisten psyykkiseen hyvinvointiin tulisi kiinnittää yhä enemmän huomiota.
Aikuisten ja lasten hyvinvointi kietoutuvat yhteen, minkä vuoksi Aalto-Matturin mukaan väestöryhmien vastakkainasettelu ei ole perusteltua.
Myös mielenterveysomaisten keskusliitto Finfami huomauttaa, että esimerkiksi heidän toimintansa tukee mielenterveyden kanssa kamppailevien lasten ja nuorten vanhempia.
– Kuuluvatko lapsiperhetyö ja vanhemmuuden tukitoimet lahjoitusvähennyksen piiriin, koska nämä ennaltaehkäisevät lasten ja nuorten syrjäytymistä ja vahvistavat heidän asemaansa yhteiskunnassa? kysyy Finfamin toiminnanjohtaja Tiina Puranen.
Hallitus on jo päättänyt leikata yli kolmanneksen sosiaali- ja terveysjärjestöjen valtioavustuksista. Lisäksi uhkana on, että ensi viikon budjettiriihessä tehtäisiin lisäleikkauksia, jotka Aalto-Matturin mukaan nostaisivat leikkauksen yli 60 prosenttiin.
Valtionavustuksiin kohdistettujen leikkauksien vuoksi Mieli ry:ssä esimerkiksi itsemurhien ehkäisytyöstä on tänä vuonna leikattu jo vajaa 20 000 euroa.
Valtiovarainministeri Riikka Purra (ps.) on esittänyt budjettiehdotuksessaan 100 miljoonan euron lisäleikkausta sote-järjestöjen valtionavustuksiin. Aalto-Matturin mukaan lisäleikkaus käytännössä tarkoittaisi järjestökentän laajamittaista alasajoa.
Puranen kertoo Finfamin tarjoavan apua mielenterveysomaisille. Siitä työstä leikkaamalla vaikutukset kohdentuvat kokonaisiin perheisiin.
– Riittämättömät mielenterveyspalvelut ajavat siihen, että omaiset voivat joutua ottamaan kohtuuttomasti vastuuta läheisen tilanteesta ja tämä vaikuttaa heidän omaan hyvinvointiinsa. Jos toimintaamme supistetaan leikkausten myötä, niin kohta ei ole vain yksi perheenjäsen, vaan koko perhe hoidossa, Puranen sanoo.
Aalto-Matturin mukaan hallituksen ehdottaman verovähennysmallin seurauksena lahjoitukset todennäköisesti ohjautuisivat jatkossa enemmän toimintaan, josta lahjoittaja saisi verohyödyn itselleen.
– Ongelma on se, että verovähennysoikeuden laajennus tuskin merkittävästi lisäisi lahjoituksia sote-kenttään, mutta sen puuttuminen vähentäisi niitä.
Mieli ry on pystynyt vielä tähän asti sopeutumaan leikkauksiin muun muassa lahjoitusten avulla. Finfamilla lahjoitukset ovat puolestaan tähän asti olleet pienimuotoisia ja rahoitus on ollut pääosin valtionavustusten varassa.
Luonnoksen mukaan yksityishenkilöiden lahjoitusvähennys tehtäisiin jatkossa verosta, josta vähennettäisiin 30 prosenttia vähintään 500 euron lahjoituksesta.
Käytännössä tämä tarkoittaisi sitä, että jos lahjoittaisit esimerkiksi tuhat euroa yliopistolle, maksettavasta tuloverostasi voitaisiin vähentää 300 euroa.
Yksityishenkilöillä verosta tehtävän vähennyksen vuotuinen enimmäismäärä olisi 50 000 euroa yliopistoille ja korkeakouluille annetuista lahjoituksista ja 5 000 euroa yhdistyksille ja säätiöille annetuista lahjoituksista.
Yhteisöjen lahjoitusvähennys säilyisi tulosta tehtävänä vähennyksenä. Yhteisöillä verovähennyksen vuotuiset enimmäismäärät olisivat 250 000 euroa yliopistoille ja korkeakouluille tehdyistä lahjoituksista ja 50 000 euroa yhdistyksille ja säätiöille tehdyistä lahjoituksista.
Yhteisöllä tarkoitetaan esimerkiksi yritystä tai osuuskuntaa.
Lausuntopalautetta käydään tällä hetkellä läpi ja lakiluonnoksen jatkovalmistelun jälkeen asia etenee eduskuntaan. Lain olisi tarkoitus tulla voimaan vuoden 2026 alusta.