Hallitus antaa terveyskeskuksille rahaa lääkäreiden palkkaamiseen – ensi vuonna luvassa 70 miljoonaa
Hallitus myöntää ensi vuodelle noin 70 miljoonaa euroa lisää rahaa terveyskeskusten jonojen purkamiseen ja muun muassa uusien lääkäreiden palkkaamiseen.
Tämä on osa hallituksen ohjelmaa, jonka tarkoituksena on vahvistaa sosiaali- ja terveydenhuollon perustasoa. Sosiaali- ja terveysministeriö (STM) kertoi tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskus -ohjelmasta tiistaina.
STM:n osastopäällikön Pasi Pohjolan mukaan tällä hetkellä on suurin piirtein kolmesataa perusterveydenhuollon lääkärin vakanssia auki.
– Tavoitteena on, että ne täytetään ensin ja sen jälkeen katsotaan, mikä on lääkäreiden tarve siinä vaiheessa, kun muita kehittämistoimia on tehty, Pohjola sanoi tiedotustilaisuudessa.
Hallitusohjelmaan on kirjattu seitsemän päivän hoitotakuu, mikä tarkoittaa sitä, että ihmisen pitäisi päästä viikossa lääkäriin terveyskeskuksessa. Se vaatii noin tuhannen uuden lääkärin palkkaamista julkiseen terveydenhuoltoon.
Perhe- ja peruspalveluministeri Krista Kiurun (sd.) mukaan hallitus valmistelee hoitotakuusta eduskuntaan lainsäädäntöesityksen mahdollisimman nopeasti.
– Teemme sitä tällä hetkellä täällä ministeriössä kovalla vauhdilla. Se tulee toimimaan ensi vuonna ajurina sille, että kentällä tehdään oikeita asioita, kun on myös lainsäädännöllisiä velvoitteita ilmassa, Kiuru perusteli.
Ohjelman tavoitteena on perustaa laaja-alaisia sosiaali- ja terveyskeskuksia, jotta ihmiset saavat tarvitsemansa avun yhdellä yhteydenotolla.
– Erikoissairaanhoidosta aiotaan pudottaa palveluita perustasolle, jotta erityisesti erikoislääkäreiden konsultaatiovoima olisi käytettävissä myös siellä. Eli vaivan takia ei tarvitse lähteä erikseen erikoislääkärille, vaan se tulisi heti katsottua, Kiuru sanoo.
Ministerin mukaan jo nyt lähes 43 prosenttia suomalaisista pääsee julkisessa sosiaali- ja terveydenhuollossa viikossa lääkäriin.
– Mutta on sanottava, että meillä on paljon toimijoita, jotka eivät edes siedettävällä tavalla selviydy tästä haasteesta.
Peruspalveluiden vahvistamista varten kunnille ja kuntayhtymille myönnetään valtioavustusta. Rahoituksen kokonaismäärä on noin 70 miljoonaa euroa ensi vuodelle.
Hallituksen sosiaali- ja terveyskeskus -ohjelma on osa sote-uudistusta, ja siksi valtionavustusta haetaan ja jaetaan maakuntakohtaisesti. Ensimmäisen rahoitushaun on määrä alkaa joulukuussa.
Maakunnan alueen kuntien pitää yhdessä sopia, mikä kuntayhtymä tai yksittäinen kunta hakemusprosessia hoitaa, mutta kaikkien on oltava toiminnassa mukana.
Kiurun mukaan rahoitus jatkuu samantasoisena koko julkisen talouden suunnitelman ajan, mutta vasta kun ensi vuoden budjetti on hyväksytty.
– Kymmenessä vuodessa aikavälillä 2005–2016 on erikoissairaanhoitoon palkattu 3 700 sairaalalääkäriä ja samaan aikaan terveyskeskuksiin on palkattu 300 lääkäriä. Meno ei voi jatkua näin, sen takia tätä rahaa tulee.
Kiurun mukaan kyse on pysyvästä rahasta.
– Sitä jää myös jonojen poissa pitämiseen. Kauden lopussa on varmistettava, että ne jäävät pysyviin pohjiin, jotta toiminta saa vakiintuneen sijan.
Kiuru korostaa, että 60 prosentissa suomalaisista terveyskeskuksista ei ole lääkäripulaa. Nyt on tarkoitus houkutella lääkäreitä sinne, missä vajetta on.
Mutta miten se tapahtuu?
Perushoukuttavuustekijöillä, vastaa STM:n kansliapäällikkö Kirsi Varhila. Niitä olisivat muun muassa lääkärin työhön tukea antava moniammatillinen tiimi sekä mahdollisuus tutkimukseen ja kehittämistyöhön myös terveyskeskuksissa. Niiden vuoksi lääkärit haluavat Varhilan mukaan tehdä töitä yliopistosairaaloissa.
– Jos saamme sellaisia elementtejä perustason sosiaali- ja terveyskeskuksiin, ne ovat niitä vetovoimatekijöitä.
