Hallituksen päättämät veronalennukset uhkaavat pahentaa julkisen talouden tilaa, arvioi VATT
Petteri Orpon (kok.) hallituksen päättämät veronalennukset uhkaavat johtaa entistä voimakkaampaan julkisen talouden sopeutustarpeeseen, varoittaa Valtion taloudellinen tutkimuskeskus VATT.
Huhtikuun kehysriihessä tehdyt veronalennukset eivät maksa itseään takaisin, koska kyse on pysyvästä verotulojen pudotuksesta. Näin arvioidaan VATT:n lausunnossa eduskunnan valtiovarainvaliokunnalle.
Valtiovarainministeriön riippumattoman ennusteen mukaan Suomen talous on kääntynyt tänä vuonna kasvuun. VATT:n ylijohtaja Tuulia Hakola-Uusitalo toteaa talouden suhdanteen kääntymisen tarkoittavan sitä, että erityistä syytä elvyttäville toimenpiteille ei tällä hetkellä ole.
– Talouspolitiikan virityksen tulisi käänteen takia pikemminkin alkaa kääntyä kiristäväksi, jotta päästäisiin kohti parempaa julkisen talouden tasapainoa, Hakola-Uusitalo arvioi lausunnossa.
Bruttokansantuotteen arvioidaan kasvavan tänä vuonna 1,3 prosenttia ja nopeutuvan maltillisesti seuraavina vuosina noin 1,5 prosenttiin. Ministeriö toteaa ennusteessaan, että käänne tapahtui jo viime vuoden aikana.
Kehysriihessä hallitus päätti useista pysyvistä veronalennuksista vuodesta 2026 alkaen. Veronalennusten tavoitteena on vauhdittaa bruttokansantuotteen kasvua pitkällä aikavälillä. Jos tavoitteessa onnistutaan, pienenee julkisen talouden alijäämä tai velkamäärä.
– Tällöin isoksi kysymykseksi nousee se, vauhdittavatko päätökset riittävästi talouskasvua eli ne enemmän kuin kompensoivat ne verotulomenetykset, jotka julkiselle sektorille koituvat yleisinä toteutettavista verojen kevennyksistä, toteaa Hakola-Uusitalo.
VATT pohjaa lausunnossaan valtiovarainministeriön arvioon, jonka mukaan vähintäänkin osa verotulokevennyksistä ei korvaudu vastaavilla menojen kiristyksillä tai muiden verojen korotuksilla. Pitkällä aikavälillä jätetään kohtuuttoman paljon kovin optimististen kasvuoletusten varaan, VATT näkee.
Valtiovarainministeriön laskelmien mukaan ylimpien tuloluokkien marginaaliverojen alentaminen maksaa itsensä takaisin kokonaisuudessaan. Näin tapahtuisi, jos nykyistä pienempi osa tuloista nostettaisiin pääomatuloina, joiden veroaste on pienempi kuin ansiotuloverotuksessa.
Sen sijaan keskituloisten ansiotuloverotuksen keventäminen maksaa itseään takaisin vain 30 prosentin verran. Yhteisöverojen laskun myötä menetettyjen verotulojen lasku on 60 prosenttia. Veronalennukset eivät siis kohentaisi täysimääräisesti julkista taloutta.
– On merkittävä riski, että verojen alennukset huonontavat Suomen julkisen talouden tilaa ja tulevaisuudessa edessä on entistä voimakkaampi sopeuttamisen tarve, VATT kertoo arviossaan julkisen talouden tilasta.