Ex-lääkärikansanedustaja Martti Talja pelkää perussairauksien jäävän hoitamatta koronan vuoksi: "Seurauksena on turhia kuolemia"

– Koko maassa on tällä hetkellä riittävät valmiudet ja osaamista vastata koronaviruksen leviämisen edellyttämään hoidontarpeeseen.

Näin vakuuttaa keskustan ex-kansanedustaja, urologian erikoislääkäri, kirurgi ja professori Martti Talja.

Sairaanhoitopiirit ja kunnat ovat hänen mukaansa yhteistyössä kasvattaneet resurssejaan erityisesti kouluttamalla henkilökuntaa tehohoitoon.

– Viisi prosenttia sairastuneista tarvitsee vaativaa hoitoa. Jokaisessa sairaanhoitopiirissä on varauduttu tähän parhaalla mahdollisella tavalla.

Uhkana Talja sen sijaan pitää nyt sitä, että perustyö eli kiireetön hoito jää tekemättä, kun odotellaan koronasairastumisia.

– Sekä perusterveydenhuolto että erikoissairaanhoito ovat lamautuneet tästä odottamisesta, Talja kuvaa.

Esimerkiksi kiireetön leikkaustoiminta on osin ollut jo pari kuukautta alas ajettuna.

– Ennen koronaa meillä oli keskimäärin kolmen–neljän kuukauden hoitojonot. Nyt ne ovat kasvaneet tuon kaksi kuukautta lisää. Jos tämä jatkuu, jonot ovat pian vuoden mittaisia.

Taljalla on pitkä kokemus myös sosiaali- ja terveydenhuollon hallinnosta ja hän katsookin, että omista yksiköistään korona-tehtäviin siirrettyä henkilöstöä pitäisi palauttaa takaisin.

– On vaarallista, jos muut sairaudet jäävät hoitamatta ja sosiaalipalvelut antamatta, hän korostaa.

Ihmiset eivät myöskään itse hakeudu sairauksiensa hoitoon tavalliseen tahtiin. Poliklinikoille ei tulla ja päivystyksenkin käyttö on pudonnut kolmanneksella.

– Jos ihmiset eivät hae riittävästi apua vaivoihinsa, heidän perussairautensa pahenevat, aiheuttavat turhia kuolemia ja siitä jää valtavasti hoitotarvetta tulevaisuuteen. Nyt on oikea hetki panostaa omahoidon osaamiseen ja toteutukseen.

Talja ennustaa, että koronavirus tulee kiertämään maailmaa vuosia kausiluontoisena vakavana infektiotautina.

– Mitkään keinot sen pois kitkemiseksi eivät tule onnistumaan ennen kuin rokote tai toimiva lääkitys kehitetään. Kyse on nyt taudin rajoittamisesta. Kun poikkeustoimia perutaan, ihmisten käytös uhkaa palata välinpitämättömäksi ja taudin eteneminen taas voimistuu. Vain oman käyttäytymisen muutos onnistuu. Aika näyttää kuinka pitkään tämä aalto kestää, hän sanoo.

Suomen strategia koronan etenemisen hidastamisesta on Taljan mielestä ollut oikea.

Kokoontumisten rajoittaminen, huomion kiinnittäminen yksilön omaan käyttäytymiseen ja suojavälineiden käyttö ovat osoittautuneet päteviksi menetelmiksi taudin suitsimisessa.

– On pystytty rakentamaan ja kouluttamaan riittävä hoitokapasiteetti. Huoli on tällä hetkellä suojavarusteiden riittävyydestä niin sairaaloissa ja hoitolaitoksissa kuin kotiin viedyissä palveluissa, hän sanoo.

Uudenmaan eristyksen nopeaa purkamista Talja kummeksuu, kun epidemiologinen tilanne alkaa tilastojen valossa rauhoittua ja sairaalahoitojaksot ovat kääntyneet Uudellamaalla laskuun. 

– Sairastamiserot ovat jopa kymmenkertaiset maan eri osien välillä, Talja muistuttaa.

Nyt vallitseva myönteinen tilanne on hänen mukaansa seurausta vaikuttavista rajoitustoimenpiteistä eikä ole tietoa, miten käy, jos niitä höllennetään.

– Kainuu ja Lappi ovat hyviä esimerkkejä siitä, miten nopeasti koronavirus leviää. Ei tarvita kuin yksi isompi kokoontuminen ja ollaan vaikeuksissa.

Vasta toukokuun lopussa nähdään, mitä rajan aukaiseminen käytännössä aiheuttaa. Tehohoidon tarpeen on arvioitu jo nyt olevan silloin suurimmillaan.

Maailmalla on jo tapauksia, joissa tiukkojen rajoitusten purkamisen jälkeen tauti on ryöpsähtänyt uudestaan valloilleen.

– Jokaisen henkilökohtaisilla vallinnoilla on nyt entistä suurempi merkitys sairastuvuuden kannalta, Talja painottaa.

Hän on havainnut, että väsymys rajoituksiin sekä epävarmuus poikkeustilan kestosta ovat synnyttäneet vähitellen kriittistä keskustelua hallituksen toimien oikeellisuudesta, vaikka aluksi asiaa hoidettiin yksimielisyyden vallassa.

– Hallitus-oppositio -asetelma tulee kiristymään entisestään, konkaripoliitikko ennustaa.

Talja painottaa, että rajoittamistoimenpiteiden poistamisen vaikutuksia epidemian leviämiseen tulee seurata tarkasti. Suomen on tarkkailtava myös muiden maiden esimerkkiä.

– Pitkään ei voida olla oman tien kulkijoita jo taloudenkaan kestävyyden vuoksi.

Talja kannustaa kehittämään digitaalisia tartuntaketjujen tunnistamismenetelmiä.

– Poikkeusolot panevat etsimään myös muita digitalisaation soveltamismahdollisuuksia potilaiden sairauksien ennaltaehkäisyssä ja hoidossa, hän uskoo.

Jälkijunassa tulevana Suomi on Taljan mukaan siinä mielessä hyvässä asemassa, että se voi hyödyntää muiden maiden kemuksia.

– Joka tapauksessa sairauden ja kuolleisuuden osalta olemme vasta alkutaipaleella.