EVA:n tutkimus paljastaa: Keskusta muuttunut markkinamyönteisemmäksi – ääripäät kokoomus ja vasemmistoliitto loittonevat muista
Keskustalaisista on tullut kymmenessä vuodessa entistä markkinamyönteisempiä, ilmenee EVA:n tuoreesta Arvo- ja asennetutkimuksesta.
Keskustalaisista suhtautuu tutkimuksen mukaan markkinatalouteen erittäin tai melko myönteisesti 76 prosenttia. Koko väestössä markkinatalouteen erittäin tai melko myönteisesti suhtautuvia on 64 prosenttia.
Suhteessa väestön keskiarvoon keskusta on liikahtanut kymmenen vuotta sitten tehtyyn vastaavaan kyselyyn nähden markkinamyönteisempään suuntaan. Liikahdus on hieman isompi kuin kokoomuksella, jonka kannattajat suhtautuvat markkinoihin kuitenkin puolueista selvästi myönteisimmin.
Selvin liikahdus oikealle on tapahtunut kuitenkin kristillisdemokraattien ja perussuomalaisten äänestäjissä. EVA:n tutkimuksen mukaan selitystä voidaan hakea päivänpolitiikasta ja oppositioasemasta, mutta myös puolueiden linjaukset ovat muuttuneet.
Perussuomalaiset äänestäjät olivat tutkimuksen mukaan vielä vuonna 2009 väestön keskiarvoa selvästi markkinakriittisempiä, mutta puolueen äänestäjien siirtymisestä piirun verran oikealle saatiin selviä merkkejä jo vuoden 2015 Arvo- ja asennetutkimuksessa.
Kristillisdemokraattien kohdalla tulosta on tulkittava EVA:n mukaan varovasti väestöryhmän pienuuden takia.
Hallituspuolueista keskustan ja RKP:n äänestäjät ovat nyt etäämmällä nykyisten hallituskumppaniensa kannattajista kuin vuonna 2009.
Kun jo vanhastaan markkinatalousmyönteiset kokoomuksen kannattajat ovat vielä tukevammin oikeassa laidassa, äänestäjien asenteet vaikuttaisivat kielivän oikeistoblokin tilauksesta, EVA tulkitsee.
Vasemmistopuolueiden ja vihreiden kohdalla siirtymät vasemmalle jäävät kyselyn mukaan vähäisemmiksi kuin oikeistopuolueiden siirtymät oikealle. SDP:n äänestäjien kannat ovat pitkälti ennallaan ja vasemmistoliiton äänestäjät olivat kaukana vasemmalla jo vuonna 2009.
Vihreiden äänestäjien syventynyt markkinatalouskritiikki kertoo tutkimuksen mukaan puolueen ankkuroitumisesta yhä selkeämmin vasemmalle.
Tulokset eivät kuitenkaan tarkoita, että suomalaisten markkinatalousasenteissa olisi vuosikymmmessä tapahtunut merkittävää polarisaatiota. Kärjistymistä nähdään puolueiden äänestäjäryhmien välillä. Muut väestöryhmät ovat lähinnä siirtyneet piirun verran markkinatalousmyönteisempään suuntaan.
Vasemmisto-oikeisto -akselilla ääripäät, vasemmistoliittoa ja kokoomusta äänestävät päätyvät kauaksi toisistaan, mutta etäälle myös muiden puolueiden kannattajista sekä väestöstä keskimäärin.
EVA:n mukaan tulos vahvistaa käsitystä, että vasemmistoliiton ja kokoomuksen äänestäjät ovat viime 2000-luvun mittaan ajautuneet yhä loitommalle keskustasta – ja muiden puolueiden äänestäjistä.
Hallituksessa istuvien puolueiden äänestäjien ideologinen etäisyys piirtyy suurehkoksi. RKP:n ja keskustan kannattajat päätyvät osapuilleen yhtä kauas oikealle kuin SDP:n ja vihreiden äänestäjät vasemmalle.
Vihreiden kannattajat asemoituvat hyvin lähelle sosiaalidemokraattien äänestäjiä ja hieman näistä vasemmalle päin. SDP asemoituu hieman muita vasemmistopuolueita lähemmäs keskustaa.
Perussuomalaiset sijoittuvat oikeistolaistumisestaan huolimatta markkinatalouden vasemmisto-oikeistomittareilla lähelle väestön keskiarvoa, hieman sen oikealle puolelle.
Tutkimus perustuu 2 036 henkilön antamiin vastauksiin. Tulosten virhemarginaali on koko väestön tasolla 2–3 prosenttiyksikköä kumpaankin suuntaan.
Tiedot kerättiin Taloustutkimuksen internet-paneelilla 9.10.–22.10.2019. Vastaajat edustavat koko maan 18–70-vuotiasta väestöä.