Eva Biaudet’n Malmi-aloite toi eduskuntaan väärän kuninkaan päivän – kovat porvarit ja keskustalaiset puolustivat lentokentän niittyluontoa, vihervasemmistoa ei näkynyt
Eduskunnan istunnossa vietettiin eräänlaista väärän kuninkaan päivää, kun lähetekeskusteluun ehti kansanedustaja Eva Biaudet’n laatima lakialoite Malmin lentokentän liittämisestä Sipoonkorven kansallispuistoon..
Malmin kentän ainutlaatuiseksi luonnehdittua niittyluontoa puolustamaan nousivat kivikovan porvarin maineessa oleva kokoomuksen helsinkiläisedustaja Atte Kaleva ja keskustalaiset maakuntien miehet Tuomas Kettunen, Joonas Könttä ja Mikko Kinnunen.
Kaleva näki, että Helsingissäkin on tiedostettu niittyluonnon tärkeys. Eri puolille perustettavat pienet niittymäiset alueet eivät kuitenkaan korvaa kuitenkaan Malmin laajaa, koko eteläisen Suomen mittakaavassa poikkeuksellista yhtenäistä kokonaisuutta.
– Alueen täyteen rakentaminen muuttaisi myös merkittävästi alueen vesitaloutta ja todennäköisesti tuhoaisi Longinojan arvokkaan luontoympäristön taimenineen.
Kalevan mukaan lentotoiminta ylläpitää uhanalaisia niittyjä ja tarjoaa ainutlaatuisen ympäristön osittain erittäin uhanalaisille hyönteispopulaatioille.
– Malmi on arvokas linnuille ja lepakoille. Kaikki kokonaisuuden osat ovat ekosysteemille välttämättömiä. Ilman ihmisen lentotoimintaa luontoarvot vähitellen menetettäisiin. Alueen täyteen rakentaminen tuhoaisi väistämättä mainitut arvot.
Kalevan mukaan nopeasti edenneet uudet ympäristöystävällisemmät lentoliikennöinnin tavat tarvitsevat toimintaympäristön, jollaiseksi Malmin lentokenttä sopii erinomaisesti.
Kokoomusedustaja totesi alueen sopivan rakennusmaaksi varsin huonosti, sillä syvälle ulottuva sulfidisavikerros vaatii rakennusten paaluttamista peruskallioon asti.
– Tämä on paitsi kallista, myös ilmaston kannalta tuhoisaa. Arvioiden mukaan teräsbetonipilareita tarvittaisiin yli 14 000 kilometriä. Pelkästään niiden valmistuksesta syntyy yli 350 000 tonnin hiilidioksidipäästöt. Luulisi erityisesti ilmastosta huolta kantavien vihreiden vastustavan näin valtavia päästöjä, Kaleva ihmetteli.
Kaleva huomautti, että lakialoitteen allekirjoittajien joukossa ei ole yhtään vihreää edustajaa.
– Ilmastotekojen vaatiminen muilta olisi uskottavampaa, jos vaatijat näyttäisivät itse mallia.
Keskustalainen maakunnan mies, kuhmolainen Tuomas Kettunen siteerasi puolestaan kokeneen perhostutkijan ja biologin Jaakko Kullbergin luonnehdintaa Malmin niityistä: ”En ole missään Suomessa nähnyt niin suuria perhosmääriä”.
Kettunen piti tärkeänä, että aluetta ja sen tärkeitä luontoarvoja puolustetaan betoniteollisuudelta ja muilta rakentajilta. Kuhmolaisedustaja piti myös outona, että Malmin kaltaiselle suoalueelle lähdetään paaluttamisen kautta tekemään kerrostaloja.
– Malmin lentokenttä on itsenäisen Suomen symboli, vanha lentokenttä, mistä on aikoinaan lähteneet DC-kolmoset maailmalle ja myös maakuntiin. Ja nyt täytyy myös uskaltaa katsoa tulevaisuuteen, Kettunen opasti.
Keskustan Joonas Könttä piti Malmin lentokentän tuhoamista paitsi lyhytjänteisenä, myös luontoarvojen tuhoamisen kannalta haitallisena politiikkana.
– Tässä ei myös nähdä sitä kehityssuuntaa, jonne ilmailu on menossa. Ja varsin monella suuremmalla kaupunkiseudulla on lentokenttiä kaksin kappalein ja Malmilla on selkeä rooli paitsi harrastajalentämisen osalta, niin myös lentämisen tulevaisuuden kannalta.
Keskustan Mikko Kinnunen muistutti, että lähes 90 vuotta vanhan Malmin lentokentän sulkeminen maaliskuussa oli monelle kova isku.
– Lentokenttä on mahdollistanut ainutlaatuisen ekosysteemin säilymisen keskellä Helsinkiä. Helsinki ja sen kaupunginosat tarvitsevat keuhkonsa, puistonsa, retkeilypolkunsa, luontoliikuntareittinsä ja luontoalueensa, jotka lisäävät asukkaiden hyvinvointia, Kinnunen maalaili.
Kinnunen huomautti, että lakialoitteessa nostetaan esiin Malmin alueen niittyjen erityislaatuisuus.
– Lentokentän niityt ovat uhanalaisia niittyluontotyyppejä. Niissä elää muun muassa harvinaisia perhosia, lintuja ja lepakoita. Tästä huolimatta uhanalaiset niittyalueet on suunniteltu kaavoituksessa rakennettaviksi, hän paheksui.
Biaudet esittää lakialoitteessaan, että Malmin lentokentän noin 169 hehtaarin laajuinen alue liitettäisiin Sipoonkorven kansallispuistoon, jonka eteläisimmät osat sijaitsevat kentästä noin viiden kilometrin päässä.
Biaudet ehti niukin naukin itse istuntoon esittelemään aloitettaan. Hänen mukaansa kansallispuistoon liitettävä alue suojelisi ja säilyttäisi Malmin lentokentän arvokkaat aromaiset uhanalaiset niityt ja muut luontoarvot jatkamalla ilmailutoimintaa, joka on synnyttänyt niityt ja ylläpitänyt niitä pian jo 90 vuotta.
Biaudet’n mukaan lentotoimintaa Malmin kentällä voitaisiin jatkaa sähkollä ja biopolttoaineilla.
– Suojelemalla alue tuemme samalla ekologisen ja sähköisen lentämisen kehittymistä Suomessa ja suojellaan uhanalainen, laaja ja yhtenäinen niittyekosysteemi, hän perusteli.
Aloitteen takana on 56 edustajaa RKP:n, kristillisdemokraattien, kokoomuksen, keskustan, perussuomalaisten ja VKK:n riveistä. Vasemmistoryhmistä ja vihreistä allekirjoittajia ei ole.
Keskustasta aloitteen takana on 10 edustajaa, muun muassa ympäristövaliokunnan puheenjohtaja Juha Sipilä.
