Eurovaaliehdokkuus on nuoren Venla Kajanin "vähän hullu haave" – Tutkija suosittelee keskustalle erottuvaa EU-linjaa
24-vuotiaalla Venla Kajanilla on unelma.
Ei välttämättä perinteisin unelma nuorelle ihmiselle, sillä Kajan haluaisi päästä ehdokkaaksi europarlamenttivaaleihin.
– Se on vähän hullu, enkä tiedä toteutuuko se, Kajan kuvaili haavettaan Eurooppa-päivänä, kun hän kertoi siitä seuraajilleen Facebookissa.
Eurovaalit käydään kesäkuussa 2024.
Europarlamentti ei tosiaankaan ole päräyttävin ja mediaseksikkäin aihe, josta varsinkaan nuorten arvaisi olevan kiinnostuneita.
Sen vahvistaa myös yliopistotutkija Emilia Palonen Helsingin yliopistosta.
Toki aina on nuoria, joita EU kiinnostaa. Mutta EU-parlamentti mielletään Palosen mukaan helposti paikaksi, jonne lähetetään jäähdyttelemään entiset puoluejohtajat ja muut valtakunnallisesti tunnetut poliitikot.
Nuorille se on harvoin poliittinen koulu.
Asiaan vaikuttanee sekin, että vaalit käydään valtakunnallisesti ja Suomesta valitaan vain 14 meppiä. Läpi on vaikea päästä, jos ei ole tunnettavuutta valmiiksi.
– On todella hienoa, jos nuori valitsee ensimmäiseksi politiikan kentäkseen EU-vaalit. Ja nythän siihen on hyvä hetki, sillä eurovaaleihin on vain vuosi aikaa, Palonen sanoo.
Palonen sanoo hätkähtäneensä viime aikoina siihen, kuinka vähän tulevista EU-vaaleista ja ylipäätään EU-asioista Suomessa puhutaan. EU koetaan etäiseksi, vaikeaksi ja byrokraattiseksi koneistoksi, josta tulee vain direktiivejä suomalaisten kiusaksi.
Se on ikuisuusaihe, jota hämmästellään aina, kun EU-vaalit lähenevät. Tällä kertaa eurovaaleilta vievät terää pois myös tammikuussa pidettävät presidentinvaalit.
– Kun asiasta ei puhuta, ihmiset eivät tiedä, mitä mepit tekevät ja mistä europarlamentissa on kysymys, Palonen sanoo.
Hänen mukaansa EU-asioiden heikko näkyvyys johtuu paljon suomalaisista tiedotusvälineistä. Brysselissä on vähän kirjeenvaihtajia suhteessa uutisoitavien asioiden mittasuhteisiin ja määrään.
– Mediassa on paljon sellaista nurkkakuntaisuutta, että keskitytään vain Suomeen. Se tuntuu helpommalta.
Suomalaisia vaivaa myös ajatus, ettei EU-asioihin voisi vaikuttaa. Täällä koetaan, että Brysselistä vain tupsahtaa päätöksiä, usein ikäviä sellaisia.
– Europarlamentin ja eduskunnan päätöksenteossa on yhtymäkohtia, jolloin Suomi voi vaikuttaa asioihin. Ja niihin myös vaikutetaan. Mutta meillä ei vain koskaan uutisoida siitä vaikuttamisvaiheesta.

Venla Kajan ei ole EU-politiikassa täysi keltanokka.
Hän on toiminut muun muassa europarlamentaarikko Elsi Kataisen (kesk.) avustajana. Kajan teki Kataisen tiimissä korkeakouluharjoittelun.
Kajan sanoo innostuneensa EU:n tavasta tehdä kauaskantoisia linjauksia. Kun Suomessa puhutaan yhden vaalikauden mittaisista suunnitelmista, EU:n vihreän siirtymän tähtäin on vuodessa 2050.
EU:ssa tehtävillä päätöksillä vaikutetaan koko maanosaan ja maailmaan. Sekin kiinnostaa.
Kajan haluaa tietoisesti rikkoa mielikuvaa siitä, että EU-politiikka olisi vain kovissa politiikan liemissä meritoituneiden isojen nimien hommaa. EU-asiat koskettavat myös nuoria, maalla asuvia, kaikkia.
– Jos EU-ehdokkaiksi ja mepeiksi kasautuu vain tietyntyyppisiä korkean profiilin poliitikoita, vaikuttaa se väistämättä siihen, millaisia asioita siellä ajetaan. Ei nuoria politiikka kiinnosta, jos nuoria koskettavat asiat eivät näy päätökenteossa, Kajan sanoo.
Kajan kuitenkin haluaa kyseenalaistaa väitteen, etteivät nuoret olisi kiinnostuneita politiikasta.
Monet globaalit ja eurooppalaiset asiat kiinnostavat nuoria valtavasti. Asioita seurataan toisinaan tiiviistikin – tosin usein muualta kuin suomalaisesta perinteisestä mediasta. Mutta EU jää silti etäiseksi.
– EU-prosessit ovat niin hitaita ja koneisto on niin valtava, että asiat tuntuvat usein vaikeaselkoisilta. Ja kun missään ei niistä uutisoida, on vaikea saada vetävää keskustelua aikaiseksi.
Kajania häiritsee julkisesta keskustelusta syntyvä mielikuva siitä, että EU:sta tulevat päätökset aina jollain tavalla sotkevat ihmisten elämää ja arkea.
– Negatiivinen keskustelu hämärtää sitä, että me suomalaiset olemme osa EU:ta ja me myös voimme itse vaikuttaa siihen, mitä EU:sta tulee ja mihin suuntaan EU kulkee.
Jos Kajan valittaisiin keskustan EU-ehdokkaaksi, aikoisi hän kampanjassaan puhua EU-asioista “ruohonjuuritasolla”. Hän sanoo jo nyt korostavansa usein kavereilleen, että EU-asioihin voi oikeasti myös vaikuttaa.
Me suomalaiset voimme itse vaikuttaa siihen, mitä EU:sta tulee.
Venla Kajan
Keskustan varapuheenjohtaja, ministeri Petri Honkonen vaati huhtikuussa puoluevaltuuston kokouksessa, että keskustan pitäisi linjata itsensä EU-kriittisemmäksi puolueeksi.
Honkosen mukaan keskustan kriittisemmässä linjassa Suomea ei asemoitaisi EU:n mallioppilaaksi, vaan jäseneksi, joka vastustaa yhteisvelkaa ja unionin suurta vaikutusvaltaa kansallisiin asioihin.
Kajan sanoo pitävänsä kriittistä ajattelutapaa hyvänä ja demokratiaan ehdottomasti kuuluvana. Sen pitäisi olla itsestäänselvyys, että kaikkea päätöksentekoa tarkastellaan rakentavalla kritiikillä.
– Sen ei pidä silti tarkoittaa sitä, että kaikkeen sanottaisiin ei, hän tähdentää.
Kajanin mielestä keskustan EU-linjassa on näkynyt vahvasti se, että EU-jäsenyys on hyödyllinen ja hyvä asia. EU on myös vahva monissa hyvin keskustalaisissa teemoissa kuten maataloudessa tai omavaraisuuden turvaamisessa. Siksi keskustalaisten on Kajanin mukaan oltava ennemmin rakentamassa kuin rikkomassa EU:ta.
– Sinisilmäinenkään ei silti tietenkään pidä olla, vaan koko ajan pitäisi keskustella siitä, miten mihinkin asiaan suhtaudutaan. Pitää olla hereillä sen suhteen, mihin EU on menossa.
Emilia Palonen näkee puolestaan Honkosen kommenteissa pyrkimystä peesata vaalivoiton saaneiden perussuomalaisten agendaa.
Sitä hän ei pidä järkevänä toimintana tilanteessa, jossa vaalitappion kokenut keskusta on jäämässä oppositioon ja perussuomalaiset menossa hallitukseen.
Mahdollista on, että hyvin EU-myönteinen kokoomus joutuu hallitusyhteistyössä liukumaan EU-asioissa perussuomalaisten suuntaan.
– Nythän keskustalla olisi järkevää korostaa toisenlaista vaihtoehtoa ja profiloitua ihan erilaisilla kannanotoilla kuin mitä hallitus tekee.
Palonen huomauttaa, että kaikki suomalaiset eivät suinkaan ole EU-skeptisiä. Päinvastoin, EU koetaan pääosin hyväksi ja tärkeäksi asiaksi varsinkin nuorten keskuudessa.
– Matkimalla perussuomalaisia keskusta tekisi itsestään vain perussuomalaisten apupuolueen. Ketä se auttaisi? Se olisi vain omaan jalkaan ampumista, kun moni EU-myönteinen lähtisi muualle.
– Keskittyisin keskustassa enemmän siihen, että EU:hun liittyy monia näkökulmia. Voisiko viestiä viedä myös siitä näkökulmasta, että rakennerahastot ja muukin tuki on tärkeää puolueen kannatuksen sydänmailla ja hyödyttää koko Suomea?