Eurovaaleja pohtiva Hannu Takkula EU:n rahankäytöstä: "Suunta on väärä"
Euroopan tilintarkastustuomioistuimen jäsen Hannu Takkula täyttää 60 vuotta 20. marraskuuta, mutta isoja juhlia hän ei aio tällä kertaa pitää.
– Pidin jo isot 50-vuotisjuhlat Rovaniemellä ja Oulussa, Takkula sanoo.
Kuusikymppisen elämä muuttuu ensi vuonna, kun kuusivuotiskausi päättyy Euroopan tilintarkastustuomioistuimessa Luxemburgissa. Suomen hallitus on jo valinnut kesäkuussa alkavalle uudelle kaudelle Takkulan seuraajan, kokoomusmeppi Petri Sarvamaan.
Takkulan eläkeikään on vielä aikaa, ja mieleen ovat tulleet kesäkuun eurovaalit.
– Olen avoimin mielin. Eurovaalit on yksi vaihtoehto, jos niihin halutaan vähän kokeneempaa ehdokasta, hän kertoo.
Takkulan mukaan eurovaalien pohdinta tuli ajankohtaiseksi, kun keskustan meppi Mauri Pekkarinen ilmoitti jättävänsä EU-parlamentin.
Takkula vaikutti meppinä vuosina 2004–2015 sekä 2015–2018. Vuodet 1995–2004 hän toimi keskustan kansanedustajana Lapin vaalipiiristä.
Israelin tukijana tunnettu Takkula on seurannut Israelin ja Hamasin yhteenottoa murheellisena. Hänen sisarensa asuu Israelissa ja tämän tytär, Takkulan kummilapsi, suorittaa parhaillaan maassa asepalvelustaan.
– On surullista, että terroristijärjestö Hamas hyökkäsi ja sai aikaan tällaisen selkkauksen, tuhansien siviilien kuoleman molemmin puolin.
– Jos kyseessä olisi kahden maan välinen sota, tulitauko olisi eri asia. Mutta miten teet tulitaukosopimuksen terroristijärjestön kanssa, Takkula kysyy.
Tilintarkastustuomioistuimessa Takkulan vastuualueeseen kuuluu EU-varoilla tehtävä kehitysyhteistyö. Siinä hän näkee paljonkin parantamisen varaa.
Takkulan mukaan kauniilta tavoitteilta puuttuu usein konkretia ja rahojen jälkiä on vaikea seurata. Esimerkiksi hän ottaa sen, kun EU halusi parantaa naisten asemaa Marokossa ja laittoi siihen useita miljoonia euroja.
– Ensinnäkin voi kysyä, miten islamilaisessa maassa naisten asemaa voidaan parantaa. Olisi silti tietysti tärkeää, että niin voisi tehdä.
Takkula sanoo, että viiden vuoden jälkeen tehdyssä tarkastuksessa havaittiin, että naisten kokema väkivalta oli tilastojen valossa vain lisääntynyt. EU-rahat oli silti käytetty.
– Avustus oli budjettitukea ja siten raha oli mennyt valtion budjettiin yleiskatteeksi. Mitään dokumenttia emme nähneet siitä, mitä toimia naisten aseman eteen oli tehty.
Takkulan mukaan tällaisesta budjettituesta pitäisi luopua kokonaan ja rahoittaa järjestöjä, jotka toimivat ruohonjuuritasolla.
Takkula laati Marokon tapauksesta hyvin kriittisen raportin ja kertoo, ettei siitä pidetty EU-komissiossa.
– Mutta tarkastaja tekee itsenäisesti ja riippumattomasti töitä. Komission puolelta tulee lähinnä se selitys, että maa on poliittisesti niin tärkeä, että sitä halutaan avustaa.
EU:n tilintarkastajat kävivät läpi unionin budjettivarojen käytön viime vuodelta, ja raportista paljastui ikävä yllätys.
4,2 prosenttia 196 miljardin euron menoista oli käytetty virheellisesti. Se tarkoittaa sitä, että noin kahdeksan miljardia euroa EU-rahaa oli käytetty sääntöjen vastaisesti.
Virheitä oli enemmän kuin aiempina vuosina, jolloin virhetaso oli kolme prosenttia (2021) ja 2,7 prosenttia (2019 ja 2020).
– Suunta on väärä, Takkula sanoo.
Virheitä on ilmennyt etenkin alue- ja rakennepolitiikassa. Tukeen oikeuttamattomat kulut olivat suurin ongelma. Myös henkilöstökulujen ilmoittamisessa erityisesti tutkimusmenojen osalta havaittiin “luovaa kirjanpitoa”, kertoo Takkula.
EU:n ohjelmakauden vaihtuminen toi paineita rahojen käyttöön.
– Rahaa on yritetty saada väkisin liikenteeseen. Silloin seuraus on usein se, että myös virheitä tapahtuu enemmän.
Takkula pitää harvinaisena herkkuna sitä, että tunnolliselta Suomeltakin löytyi poikkeuksellisesti pieni virhe maatalousrahojen käytössä. Viljelijällä oli jäänyt peltoa niittämättä siinä määrin, että hänelle oli maksettu 77 euroa liikaa tukea. Näin pientä summaa ei kuitenkaan peritty takaisin.
Vakavat laiminlyönnit ja petosepäilyt EU:n tilintarkastajat välittävät Euroopan petostentorjuntavirastolle tai Euroopan syyttäjävirastolle.
Maatalouden osalta isompiakin virheitä joskus löytyy. Tällä kertaa paljastui, että italialaiselle viljelijälle oli annettu tukea sitruunapuiden kasvattamiseen, vaikka tarkastuskäynti osoitti kyseisten puiden loistavan poissaolollaan.
EU-budjetin ulkopuolinen elpymisväline tehtiin koronakriisistä selviämiseen, mutta tätä rahaa on vielä reippaasti jäljellä.
Elpymis- ja palautumistukiväline, joka on luonteeltaan budjettituen tyylinen tukimuoto, sisältää avustuksia 338 miljardin euron edestä. Takkulan mukaan noin 93 miljardia euroa siitä oli käytetty vuoden 2022 lopussa.
– Kriisi on jo ohi, joten miten tuon lopun kanssa tehdään? Tullaanko se kuitenkin käyttämään? Tietyt jäsenmaat haluavat, että se käytetään loppuun, hän huomauttaa.
Takkula kertoo, että kaikki EU-maat eivät ole saaneet alue- ja rakennerahaa liikkeelle, joten ne käyttävät elpymispakettia aluepolitiikkaan.
– Se ei kuitenkaan ole ollut tarkoitus. Onhan se tarkastajalle painajainen, kun ei voi tarkkaan nähdä, miten raha on käytetty.
Takkulan mukaan iso ongelma on se, että säädösten mukaan elpymisrahat maksetaan silloin, kun tavoitteet on saavutettu tyydyttävästi.
– Mitä se sitten tarkoittaa, siitä on eri mailla hyvin erilaisia käsityksiä.
– Koko tarkastajaporukka on sitä mieltä, että tällaisessa tukimuodossa on useita suuria ongelmia, Takkula sanoo.
Vuonna 2022 EU:ssa annettiin 13 avustusmaksua elpymis- ja palautumistukivälineen kautta, ja niistä jopa 11 sisälsi virheitä. Kuuden maksun kohdalla virhe oli olennainen.
– Komissio ajattelee, että kun raha on annettu jäsenmaalle, se on sen jälkeen sen rahaa eikä sitä juurikaan tarkasteta. Tämä on meidän ja komission välillä iso keskustelu, sillä tarkastajat haluaisivat rahoitukselle selkeät kriteerit, Takkula sanoo.