Euromaat punnitsevat Kreikan velkojen huojennuksia
Pitkään väistelty keskustelu Kreikan velkahelpotuksista käynnistyi maanantaina euroryhmässä pitkin hampain.
Asiasta pyritään löytämään poliittinen yhteisymmärrys lähiviikkoina.
Päätöstä varten lainoittajat valmistelevat arvion Kreikan velkakestävyydestä.
– Oletukseni on, jossain kohtaa velkakestävyydessä on ongelma ja siihen täytyy puuttua, sanoi euroryhmän puheenjohtaja Jeroen Dijsselbloem euromaiden kokouksen jälkeen.
Kreikka on vaatinut pitkään velkahelpotuksia, mutta EU-kumppanit ovat lykänneet aihetta jatkuvasti tuonnemmaksi.
Erityisen nihkeästi asiaan suhtautuu Saksan hallitus, jonka linjaa Suomi pitkälti noudattelee.
Kreikan velkapääomaan ei ole tulossa leikkausta, koska sen katsotaan olevan EU:n perussopimusten vastaista.
Sen sijaan lainoittajat harkitsevat maksuaikojen pidentämistä ja korkojen alentamista. Molemmissa pelivara on vähissä.
– Tällä hetkellä Kreikan velanhoitokustannukset ovat lähes olemattomat. Takaisinmaksuaika on jo tässä vaiheessa erittäin pitkä, sanoo valtiovarainministeri Alexander Stubb (kok.).
Kreikan tukilainojen keskimääräinen maksuaika on 32 vuotta.
Kyse olisikin enemmän poliittisesta kädenojennuksesta Kreikalle.
– Taloudellisesta näkökulmasta merkitys on aika pieni. Se, mikä vaikutus sillä on poliittisesti, on ihan eri asia, Stubb sanoi.
Kreikan vasemmistohallituksen aggressiiviset vaatimukset velkajärjestelystä ovat laantuneet lainaneuvottelujen edetessä.
Virkamieslähteiden mukaan Kreikan valtiovarainministeri Efkleidis Tsakalotos on hyväksynyt, että velkahelpotukset olisivat lähinnä teknisiä muutoksia.
Tekniseltäkin kuulostavia huojennuksia on vaikea saada läpi lainoittajamaissa.
Vuonna 2012 Kreikalle myönnettiin jo mittavia helpotuksia maksuaikoihin ja lainojen korkoihin.
Suomen hallituksessa joudutaan pohtimaan, mitä velkahelpotukset tarkoittavat edellisen hallituksen neuvottelemalle vakuussopimukselle.
Suomi saa reilun 900 miljoonan euron arvoisista vakuuksista hyvityksiä, jos Kreikka rikkoo niitä koskevia lainasopimuksiaan.
Laina-aikoihin myönnettävät pidennykset tarkoittaisivat, että Suomi joutuu maksamaan enemmän hallintapalkkioita vakuustilin hoidosta.
Virkamieslähteen mukaan 5–10 vuoden pidennys laina-aikoihin tuskin tuottaisi vielä ongelmia.
Vakuussopimus on ennen muuta SDP:n hengentuote. Perussuomalaisten puheenjohtaja Timo Soini (ps.) on pitänyt sopimusta arvottomana.
Kreikan velkahuojennusten tarpeesta on vahvoja erimielisyyksiä lainoittajien välillä.
Kansainvälinen valuuttarahasto IMF ei suostu rahoittamaan Kreikkaa, ellei maan velkataakkaa kevennetä.
Saksa ja Suomi ovat ahtaalla, koska IMF:n mukanaolo on molemmille välttämätöntä ohjelman uskottavuuden takia. Toisin kuin euromailla, IMF:llä on pitkä kokemus kriisimaiden rahoittamisesta.
Euroryhmä linjasi maanantaina, että Kreikan velkahelpotukset olisivat joka tapauksessa tiukasti ehdollisia. Kreikan tulisi osoittaa, että se panee kaikki tukiohjelmansa ehdot toimeen.
Näyttöä saatiin kokouksen alla, kun Kreikan parlamentti hyväksyi täpärästi mittavan säästöpaketin, jolla leikataan korkeimpia eläkkeitä sekä korotetaan sosiaalimaksuja ja veroja.
Parlamentin äänestystä edelsi päiviä kestänyt lakkoilu ja laaja mielenosoitusaalto, jota poliisit yrittivät taltuttaa kyynelkaasulla.
