EU-maiden ympäristöministerit haluavat avata EU:n rahahanat reippaammin ilmastotoimiin

EU-maat painottavat, että ilmastotavoitteiden täyttäminen edellyttää rahoitusta EU:n budjetista. Rahoituksen tarve nousi selvästi esiin ympäristöministerien kokouksessa Luxemburgissa, jossa ministerit keskustelivat EU:n ilmastotavoitteista.

Pitkän aikavälin tavoitetta empivät Puola, Unkari ja Tshekki painottivat muiden mukana, että ilmastoneutraaliuteen pääseminen vuoteen 2050 mennessä edellyttää rahoitusta eri kanavia pitkin.

Puola esimerkiksi odottaa komissiolta tukimekanismia, joka auttaisi niitä maita, joiden investointitarpeet ovat suurimmat.

Ilmastorahoitus on nousemassa isoksi teemaksi läpi EU:n monivuotisen budjettikehyksen, jota valmistellaan parasta aikaa.

Kokousta johtanut ympäristöministeri Krista Mikkonen (vihr.) arvioi, että 2050-tavoitteesta on mahdollista löytää sopu tämän vuoden puolella, vaikka päätökset budjetista viipyisivätkin.

– Siirtymän reiluus ja taloudelliset kannustimet korostuivat monessa puheenvuorossa. Täytyy huomioida se, että eri maat lähtevät hyvin erilaisista lähtökohdista, ja tarvitaan myös rahoitusta.

Olennaista on hänen mukaansa se, miten jo olemassa olevaa rahoitusta kanavoidaan. Uusi raha on kiven alla, jo Britannian EU-eron takia.

Marraskuun alussa aloittavan komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen on luvannut antaa ensimmäisen sadan päivänsä aikana suunnitelman ilmastonmuutoksen torjumiseksi.

”Green deal” sisältää ilmastolain, joka perustuu ilmastoneutraaliuteen vuonna 2050.

Kokouksessa kantoja kuunnellut ilmastokomissaari Miguel Arias Canete arvioi, että jäsenmaiden on mahdollista päästä sopuun pitkän aikavälin ilmastotavoitteesta vuoden loppuun mennessä.

Moni jäsenmaidensa edustaja toivoi perjantaina, että EU toimisi esimerkkinä. Pariisin ilmastosopimuksen mukaan osapuolten on toimitettava pitkän aikavälin ilmastosuunnitelma YK:lle ensi vuoteen mennessä.

– Kun tavoite on pöydällä, voimme laittaa kaiken energian kysymykseen, miten, sanoi Hollantia edustanut valtiosihteeri Stientje van Veldhoven.

Viime viikolla New Yorkin ilmastokokouksen yhteydessä yli 60 valtiota kertoi pyrkivänsä ilmastoneutraaliuteen vuoteen 2050 mennessä.

Suomen ilmastopaneelin perjantaina julkaistun arvion mukaan Suomen on mahdollista saavuttaa oma tavoitteensa eli hiilineutraalius vuoteen 2035 mennessä, mutta se tarkoittaa ilmastotoimien kiristämistä ja nopeuttamista.

Paneelin mukaan Suomen tulisi vähentää päästöjä vuoteen 2035 mennessä noin 70 prosenttia verrattuna vuoteen 1990.

– Hiilineutraalius on tärkeä välietappi, mutta se ei ole lopullinen tavoite. Suomen on vähennettävä päästöjä ja kasvatettava nieluja päästöjä suuremmiksi, ilmastopaneeli patistaa.

Paneelin mukaan keskeisin rooli kokonaispäästövähennyksissä on energiateollisuudella.

Kotimaan liikenteessä suurimmat vaikutukset saadaan liikenteen sähköistymisestä ja kestävien biopolttoaineiden käytön lisäämisestä.

Maataloudessa lehmien ja sikojen määrän oletetaan vähenevän kasvisruokapainotteisemman ruokavalion seurauksena neljäsosalla vuoteen 2035 mennessä verrattuna vuoteen 2016.

Suomen metsänielujen kasvattaminen on tärkeää maankäytössä ja metsätaloudessa, jotta hiilineutraalius saavutetaan. Ilmastopaneeli huomauttaa, että sen sijaan liian intensiivinen metsien hyödyntäminen vaikeuttaa huomattavasti hiilineutraaliuden saavuttamista.