EU-komissio haluaa suuryritysten maakohtaiset verotiedot julkisiksi
EU:n komissio esittää tänään uusia toimia veronkierron torjumiseksi.
Komission odotetaan vaativan EU:ssa toimivilta suuryrityksiltä maakohtaista ja julkista raportointia veroista ja voitoistaan.
Komissio on jo aiemmin esittänyt, että suuryritykset raportoivat maakohtaiset tiedot viranomaisille, jotka jakavat ne automaattisesti keskenään. Nyt komissio haluaa raportointitiedot julkisiksi.
Panama-vuodon jälkeen raportointivaatimus halutaan tiettävästi ulottaa myös EU:n ulkopuolisiin veroparatiiseihin, jos yrityksillä on niissä toimintoja.
– Mikäli (vaatimusta) todella sovelletaan yhtiöiden toimintaan EU:n ulkopuolella, se on suuri saavutus tässä vaiheessa, sanoo europarlamentaarikko Heidi Hautala (vihr.).
Hautalan ja kokoomusmeppi Sirpa Pietikäisen mukaan lakiesitys on kuitenkin jäämässä pahasti vajavaiseksi, koska sen odotetaan koskevan vain yrityksiä, joiden vuotuinen liikevaihto on vähintään 750 miljoonaa euroa.
– Sen piiriin tulisi pelkästään 10–15 prosenttia yrityksistä, Pietikäinen sanoo.
Suomen hallitus on ilmoittanut tukevansa vahvasti EU:n yhteisiä toimia veronkierron torjunnassa.
Hallitus on kuitenkin saanut oppositiosta syytöksiä jarruttelusta muun muassa maakohtaisen raportoinnin kohdalla.
Hallituslähteiden mukaan varauksellisuus on johtunut siitä, että EU-parlamentti on yrittänyt sisällyttää raportointivaatimuksen ”väärään direktiiviin” ilman vaikutusarviota sen kustannuksista yrityksille.
Perussuomalaisten meppi Pirkko Ruohonen-Lerner sanoo äänestäneensä viime kesänä samasta syystä muutosta vastaan.
Heidi Hautalan mielestä perustelu on ontuva. Hänen mukaansa avoimuutta ei pidä jarruttaa juuttumalla lakiteknisiin seikkoihin.
– (Toimet) sitten löytävät oikean paikkansa, jos poliittista tahtoa asian läpiviemiseen on riittävästi.
Komission tänään iltapäivällä julkistettava esitys koskee tilinpäätösdirektiivin muuttamista.
Se on Suomen hallituslähteiden mukaan fiksumpi tapa säätää maakohtaisesta raportoinnista. Myös Ruohonen-Lerner kannattaa tätä mallia.
Maakohtainen julkinen raportointi on jatkoa komission aiemmin esittämille toimille aggressiivista verosuunnittelua vastaan.
Alkuvuonna komissio esitti mittavaa pakettia, jolla yritetään tukkia yritysten käyttämät keskeisimmät porsaanreiät.
Toimilla puututaan muun muassa keinotekoiseen voitonsiirtoon, jolla tuottoja kanavoidaan halvemman verotuksen maihin.
Suomen hallitus on ilmaissut huolensa lisäsääntelyn vaikutuksesta EU:n kilpailukykyyn ja yritysten hallinnolliseen taakkaan.
Kilpailukyky voi hallituksen mukaan heikentyä, jos unionin ulkopuoliset maat eivät ryhdy vastaavaan sääntelyyn.
Myös Elinkeinoelämän keskusliitto EK on korostanut lisäsääntelystä aiheutuvaa kilpailuhaittaa ja byrokratiaa.
Pietikäisen mielestä veroasioita valmistelevat virkamiehet kuuntelevat Suomessa liian herkällä korvalla EK:n näkemyksiä.
– Hallituksen kannat ovat yllättävän yksi yhteen EK:n kantojen kanssa. En syyttäisi poliittisesti tätä hallitusta, koska se on ollut aikaisemminkin niin. Voi kysyä, onko (virkamiehillä) riittävästi monipuolisuutta ja kompetenssia katsoa näitä asioita.
Pietikäisen mielestä kilpailuhaitasta ja hallinnollisesta taakasta puhuminen on ”kaukaa haettua”. Yrityksillä on jo olemassa maakohtaiset tiedot liiketoiminnastaan, joten uusi raportointivaatimus ei tuo merkittäviä lisäkustannuksia.
Väitetyn kilpailuhaitan taas voi Pietikäisen mielestä kääntää voitoksi.
– Jos on niin, että suomalaisyritykset maksavat veroja paremmin kuin muut – näin olen kuullut EK:sta ja muualta – eikö se ole meille pikemminkin kilpailuetu, että tällainen raportointi tulee, hän kysyy.
– Ne jotka käyttäytyvät huonosti, joutuvat toimiaan korjaamaan. Se on kunniaksi meidän niille yrityksillemme, jotka hoitavat tämän asian.